Keskiviikkoaamuna oli se tosiasia edessä, että eteenpäin on menevän mieli.
Seuraava majapaikka oli varattu Italian puolelta läheltä Milanoa.
Helena hyppäsi rattiin ja otimme suunnan kohti St Gotthardin solaa. Se olisi mahdollista ylittää joko passin kautta eli ajamalla kiharaisia teitä zikzak-tyylillä tai sitten hurauttaa alppivuoren sisään 17 kilometriä pitkään tunneliin.
Yhdessä vaiheessa jo epäilimme, että olemme jostakin kumman syystä ohittaneet tunnelin suuluukun eikä auta muu kuin aloittaa nouseminen huipulle. Takapenkillä oli vähän aikaa hiljaista johtuen kai maanantaisista lumiolosuhdemuistoista. Mutta onneksemme epäilymme osoittautui turhaksi ja pääsimme "kiven sisään".
Juuri tässä tunnelissa sattui joku vuosi sitten paha liikenneonnettomuus ja sen aiheuttamana tulipalo, jossa kai menehtyikin ihmisiä. Eipä ollenkaan ihmetytä. Tosi paljon liikennettä molempiin suuntiin, tosin eteläpuolella tunneliin pääsyä odottava rekkajono oli huomattavasti pitempi kuin pohjoispuolella.
No, tunnelin päässä näkyi valoa ja pääsimme takaisin ihmisten ilmoille. Kokemus se on tuokin. Tunnelin jälkeen maisemat olivat oikeasti sellaiset postikorttimaisemat, joita luulee näkevänsä vain kuvissa. Ainoastaan lehmänkellon kalke puuttui kokonaisuudesta.
Lounastauko pidettiin Luganossa, joka sekin näytti tosi kauniille kaupungille Lugano-järven rannalla. Itseasiassa heti St Gotthardin tunnelin jälkeen kieli vaihtui italiaksi ja ruoka pastaksi.
Luganosta Volvon nokka käännettiin Moonikan ohjeilla kohti Milanoa tai itseasiassa Gerenzano-nimistä paikkaa. Moonika tosin ei sanonut tuntevansa katuosoitetta, jonka vuoksi teimmekin pienen sakkokierroksen jossakin Turate-nimisessä kylässä. Moonika joutui jäähylle.
Paikallisen kioskinpitäjä ei osannut englantia, mutta onneksi paperi ja kynä on keksitty plus sen päälle, kun vielä huitoo käsillään tarpeeksi, niin jopahan löytyi ohjeet Gerenzanoon :))
Mamma mia, si vediamo!
post scriptum eli jälkikirjoitus: Moonika sai aiheettoman rangaistuksen. Hotelli ilmoittaa sivuillaan osoitteekseen Via Clerici, mutta kadunkulmassa lukee via G.P. Clerici! Eihän Moonikakaan aivan kaikkeen taivu. Annetaan sille tänään vaikka gelatoa lohdutukseksi. :)
2 kommenttia:
Onkos muuten näkynyt paikallista "well well well folks" -monitoimiopasta? Muistakaahan, että huomenna pitää alkaa varautumaan jo Juhannuksen viettoon eli kannattaa varoa ruuhkaisinta liikennettä klo 14-18 välillä :-D
Moonikan kansainvälistyminen lienee vielä hieman kesken vaikka on se toki kiertänyt palloa. Mutta siellä lontoonkielisellä mantereella oli varmaan helpompaa. Onpa siinä toki itselläkin kehittämistä, kun lontoo sujuu parhaiten ja sittne ruotsi.
Meikä osti tänään uuden navigaattorin ja mietin sille sopivaa nimeä annettavaksi sitten käyttöönottojuhlallisuuksien yhteydessä. Niitä vietetään noin 2 kuukauden kuluessa, kun on viimeisimmän kartan takuuaikaa jäljellä ja saadaan mahdollisimman tuore karttapäivitys. Tuolloin on tarkoitus myös päivittää poi-data. Tuossa vasta päivitin poi-datan ja järjestelmäohjelman nykyiseen navigaattoriin, mutta se joko vaihtaa omistajaa tai siirtyy eläkkeelle.
Lähetä kommentti