Lahjamatka lunastettavana

Tuomas sai keväällä 2015 yo-lahjaksi matkan johonkin eurooppalaiseen kaupunkiin itse valitsemanaan ajankohtana.

Kesällä 2015 meillä ei ollut mahdollisuutta toteuttaa matkaa, koska Tuomas pukeutui armeijan harmaisiin ja me olimme Markun kanssa Ameriikassa. Heti vuodenvaihteen jälkeen eno muistutti siskonpoikaansa, että lahja olisi syytä käyttää ja kehotti miettimään kohdetta. Hienoisen potkiskelun jälkeen ylioppilas ilmoitti haluavansa Dubrovnikiin! Wautsi, sitten ei muuta kuin menoksi.

Saavuimme Adrianmeren rannalle pitkäperjantaina ja paluulento on toisena pääsiäispäivänä eli meille jäi sopivasti kaksi kokonaista päivää ottaa tuntumaa Unescon suojelukohdekaupunkiin.

Pari päivää on oikein riittävä aika, jos ei lähde Dubrovnikista muualle. 

Lauantaiaamuna ajoimme Lapadin niemellä sijaitsevasta hotellista bussilla vanhan kaupungin Pile-portille ja aloitimme pohjelihaksia haastavan urakan. Dubrovnikia ympäröi korkea muuri, jota pitkin pääsee kiertämään koko vanhan kaupungin. Muurilla on kohtuullisen paljon portaita ylös ja alas ja muutenkin koko kierrokseen menee sellaiset 1,5 tuntia. Vesipullo on hyvä kumppani muurikävelyllä, varsinkin jos on auringonpaistetta.

Maisemat ovat huikeat, ei voi muuta sanoa. 

Lenkkeilyn jälkeen suolenmutkasta kuului murinaa. Siispä päätimme nauttia merellisen lounaan. Kroatiassa on tarjolla tuoretta kalaa, simpukoita, mustekalaa, ostereita yms meren herkkuja.

Tuomaskin söi elämänsä ekat tuoreet osterit.

Lauantain toinen näköalapaikka oli Srd-vuori. Nimeen ei ole kai ollut varaa ostaa yhtään vokaalia, samoin kuin pääsiäinen on kroatiaksi URSKS. Että sillä lailla.

Srd-vuorelle kulkee köysirata, joten sinne ei tarvinnut könytä jalkaisin.

Mielen filminauhalle oli tallentunut siinä määrin turkoosina siintävää merta, punatiilikattoisia rakennuksia ja jylhiä vuoria, että oli aika suunnistaa hotellille ottamaan nokkaunet ennen illallista.

Lauantaina sää oli pilvinen, mutta lämpötilaltaan sopiva portaissa kiipeilyyn. Sunnuntaiaamu valkeni pilvettömänä. Lämpötilakin tuulensuojassa oli hyvän matkaa yli +15 astetta.

Vanha kaupunki oli nähty, joten päätimme nousta laivaan, joka veisi meidät läheiselle Lokrumin saarelle. Onneksemme sattui vielä niin, että Dubrovnikin kaupunki tarjosi tämän päivän laivamatkat ilmaiseksi.

Lokrumin saarella on ollut aikoinaan luostari ja linnoitus, mutta myös kasvitieteellinen puutarha. Meillä ei ollut mitään lukkoonlyötyä suunnitelmaa saarivierailulle, joten löysimme itsemme heti kohta lounaspöydästä. 

Puutarhaa emme löytäneet, mutta muuten kaunista katsottavaa kyllä.

Pikaisen kaupunkivisiitin päätökseksi illastamme tänään Pantarul-nimisessä ravintolassa, joka on osoittautunut todella suosituksi. Yritimme päästä sinne heti tuloiltana - no way - eikä lauantainakaan saanut edes ennakkovarauksena pöytää. Täksi sunnuntai-illaksi saimme pöydän. Katsotaanpa, onko se suosionsa veroinen.