lauantai 18. tammikuuta 2014

Chok dee ka!



Suurkiitos kaikille, jotka olette kommentoineet blogitekstejämme Kamala Beachin kaksiviikkoiselta lomaltamme.
Aluksi meinasi olla hankaluuksia päästä verkkoon, koska yhteys oli tosi heikko ja/tai katkeili koko ajan. Toisaalta sieltä ei ollut paljon kerrottavaa, koska kylvimme auringossa suurimman osan ajasta tekemättä mitään mainittavaa.

Silti jaksoitte käydä lukemassa vähätkin kuulumiset ja kommenttejakin tuli hyvin.

Onnetar suosi tässä arvonnassa Matua ja Jormaa, joilla on nyt jonkinlainen voittoputki meneillään. Matu voitti syksyisen Nizzan matkan palkinnon ja sittemmin on voittanut joulukinkun kotipaikkakuntansa jouluarpajaisissa. Siis varsinaisia onnenpoikia!

Lahjapaketti lähtee Itellan kuljetettavaksi ensitilassa.

Norsuaiheiset tabletit ja lasinaluset


Sawadee ka!

Ensimmäinen Thaimaan matkamme on nyt koettu.
Olemme tunnustelleet, että saimmeko jonkinlaisen Thaimaa-kuumeen tai -pistoksen tai -kärpäsen tai miksi niitä lumoustiloja milloinkin sanotaan, mutta valitettavasti vielä ei tunnu siltä.
Kokemus oli kuitenkin kokonaisuutena hyvä ja varmasti joskus käymme siellä uudelleen, mutta milloin, sitä ei tiedä.

Kamala Beach on naapurirantojansa huomattavasti pienempi ja rauhallisempi, joka sopi meille. En tiedä, mitä extraa niillä ruuhkaisemmilla rannoilla olisi ollut. Samoja rättikauppoja, ravintoloita, kaupustelijoita ja hierontapaikkoja ehkä olisi ollut monin verroin, mutta noillakin pärjäsi.

Me emme tehneet mitään muuta kuin lojuimme hotellin uima-altaalla. Kolmena päivänä olimme Kamalan rannalla niin, että pääsimme mereen uimaan. Merivesi oli lämpimämpää kuin hotellin altaan vesi! Samoilla rantareissuilla kävimme thai-hieronnassa, joka sekin oli miellyttävä kokemus.

Koko kahden viikon ajaksi riitti lämpöä ja aurinkoa. Parina päivänä, illansuussa, satoi vettä tai taisivat olla ukkoskuuroja. Se ei tosin yhtään virkistänyt ilmanalaa, vaan lisäsi vain kosteutta.

Hotelli Cape Sienna sijaitsee ehkä noin reilun kilometrin päässä varsinaisesta rannasta pienen mäennyppylän päällä. Yleensä menimme taksilla (200 THB, noin 5 e) kylään ja paluumatkalla laitoimme Timpan tuk-tukilla takaisin hotelliin. Me muut kävelimme takaisin saaden niin vähän liikuntaa - ja hien pintaan!
Hotellissa oli erinomainen palvelu. Ystävällisyys, iloisuus, huomaavaisuus olivat yhteisiä ominaisuuksia kaikille.

Phuketin kentälläkin saimme VIP-luokan palvelun. Pyysimme Timpalle pyörätuolin, koska kuumassa ilmassa kävely ottaa kovasti hengen päälle. Pyörätuolin turvin pääsimme koko retkue passintarkastusjonon ohitse ja koneeseenkin "keittiön kautta".
Tosin pyörätuoliasiakas lähti juuri ennen boardingiä vessaan. Kun kuulutus kuului, Markku lähti pyörätuolin kanssa kohti vessaa, mutta sieltähän se "potilas" jo itse JUOKSI vastaan.
Saattoi ulkopuolisista vaikuttaa siltä, että pyörätuoli oli silmänlumetta, mutta haittaakse?


 
 
 




Singha since 1933 - toivottavasti tämä oli kuitenkin tuoreempaa

Simo Frangenin näköinen mies: "Minä lähden nyt Kuusamoon!"


Ei-aina-niin-salainen agentti La Ella
 

Kamalan hyviä (tai huonoja) ravintolakokemuksia

Kaksi viikkoa kestäneen Thaimaan (Phuket, Kamala Beach) lomamme aikana ehdimme käydä yhdessä jos toisessa ravintolassa syömässä.
Majoituspakettiimme kuului aamiainen hotellin varsin hyvälaatuisessa Poolside -ravintolassa. Toki sekin tuli kahden viikon aikana tutuksi eikä siten viimeisinä aamuina enää herättänyt tunteita puoleen eikä toiseen.
Munapisteessä oli useimmiten Muna-Joeksi nimeämme poika, joka teki munakkaan tosi näppärästi. Hänen stunttaajansa puhui muutaman sanan englantiakin eikä hänenkään paistotekniikassa ollut huomauttamista.
Kaukaa otetussa kuvassa ei näy Muna-Joen kasvoilleen levittämää hymyä

Poolside Bar and Restaurantin kymppinä hääri U-thai -niminen herrasmies, josta tuli seurueemme tuttavuus. Hän muisti käydä tervehtimässä ja kysymässä kuulumisia, opettipa jopa joka aamu Markulle uusia thaikielisiä tervehdyksiäkin, joita hän ei tosin sen koommin muistanut!


Yhtenä päivänä olimme lounaalla samaisessa Poolsidessa. Timppa tilasi itselleen Scottish-burgerin (lohiburger). Luulimme jo, että henkilökunta lähti onkimaan sitä lohta, kun tilaus viipyi ja viipyi. Kysyimme meitä palvelleelta luxemburgilaispojalta, että missä vika. "It's coming in a second."

Kun tilauksen jättämisestä oli jo yli kolme varttia ja niitä Miken lupaamia sekuntejakin kulunut minuuttitolkulla, huomasimme U-thain pokristelevan altaan toisella puolella. Reklamoimme hänelle, että Timppa tarvitsee diabeteksensa takia nopeasti evästä ... ja johan rupesi tapahtumaan. Lohipurilainen tuli tuossa tuokiossa (se oli varmasti jäänyt bongaamatta alun alkaen!) ja sen jälkeen tuli aamukahvit pöytään ja hyvin tarkkaan kyseltiin, että olemmeko saaneet palvelua jne.

Siis, aamiaiset ja hotellin altaalla vietettyjen päivien lounaat (jos söimme) tai snacksit nautimme Poolsidessa.


Iltasyöminkejä varten kokeilimme useampia paikkoja, vähän sen mukaan minne Timppa jaksoi kävellä tai mikä milloinkin miellytti.
Olemme tähdittäneet(* - *****) ruokapaikat omien kokemuksiemme ja saamamme palvelun perusteella:

Plum Restaurant (Cape Sienna hotellissa eli majapaikassamme, illastimme siellä kahdesti) ****

  • fine dining -ravintola, joka oli täydellisesti ennakkotietoja vastaava
  • erinomainen palvelu, hieno miljöö (molemmilla kerroilla pöytämme oli "paljussa")
  • ruokalistakin modernisti iPadilla
  • herkullista ruokaa sisältäen niin amuse bouchet kuin välisorbetitkin


Tulinen alkuruoka (soft shell crap) bambun kuoressa

Tonnikalacarpaccio
Kampasimpukka ja alla joku paksu liemi - hyvää
Naudanposkea ja polentaa
 
Mamma Mia (ensimmäisellä kerralla illallinen, toisella kertaa lounas) ***
  • siisti rantaravintola, jonka yhteydessä on hotelli tai toisin päin (saattaa olla ruotsalaisomisteinen, en tiedä)
  • kohtelias palvelu
  • tarjolla sekä thairuokaa että kansainvälisen keittiön antimia
Satay-vartaita

Massaman currya
Lounaskebab anopille


Steakhouse Kamala ****

  • suositunoloinen paikka, joka sekin vaikutti ruotsalaiselle, koska ruokalistalla oli lihapullia ja Rydbergin pihviä!, joka oli kuulemma sellaista kuin sen olla pitääkin, se on nimittäin lähes ainoa Markun keittiöbravuuri

  • tyyppiesimerkki siitä, että täällä ollaan ihan pyörällä päästä, jos tilaa yhden viinipullon ja haluaa jakaa sen koko pöytäsurueen kanssa - saati sitten, jos tilaa sekä valkkaria että punkkua, sen jälkeen thaitytöt eivät tiedä, kuinka monta lasia pitää tuoda ja kenelle kaataa mitäkin

Salt and Pepper **

  • Mamma Mian seinänaapuri, joka mainostaa itseään netin matkailusivuilla saamillaan myönteisillä arvioilla, johon ansaan moni kompastuu
  • ihan tavallinen lounaspaikka
  • kelpo pitsaa

graavilohta ja sinappikastiketta


Poolside bar and restaurant (illallinen) **

  • aamiaisten ja lounaiden/snacksien lisäksi söimme Poolsidella myös yhtenä iltana
  • sama lista kuin lounaalla
  • Tom khaa gai ei ollut niin hyvää kuin olin odottanut - vetistä

H.C.Andersen Family Restaurant **

  • Kamalan kylässä tanskalaisen ystävällisen vanhemman herran ylläpitämä ravintola, jossa hyvin laaja ruokalista
  • tarjolla tuoretta kalaa
  • perusruokaa kaikkien makuun - siksi kai nimikin Family Restaurant
  • huono ilmastointi ja muutenkin siellä oli härdellitunnelma
  • loppujen lopuksi tuli ukkosmyrsky, joka katkaisi sähköt, jolla sinänsä ei ollut vaikutusta ruokaan tai palveluun tms
  • seuraavana päivänä ohi kulkiessani herra tervehti ystävällisesti ja kertoi sähköjen palautuneen noin 4-5 tunnin kuluttua!

Silk Restaurant *****+


  • kristallihääpäivämme illallispaikka hotellimme viereisessä lomakeskuksessa
  • loistelias paikka, mutta ei silti turhan jäykkä
  • ylenpalttinen palvelu, jokaiseen tehtävään oli oma henkilö ja aina oli yksi pelkästään hymyilemässä vieressä
  • Silkissä ymmärrettiin viinienkin päälle ja osattiin hyvin englantia
  • hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan
Thaimaalaista kanakeittoa

Kanavartaita

Tulista alkuruokaa lampaanlihasta
 
Suussasulava risotto ja tiikerirapuja
 
Pork Wellington
 
Pavlova
 
Restaurant Kokosnuss *
  • suosittu "kansankuppila", joka löytyi vasta pitkällisen etsinnän jälkeen, taksikuskikaan ei osannut viedä perille
  • saksalaisomisteinen ja siitä syystä Kokosnussissa on viitenä iltana viikossa saksalaistyyppinen buffet, meidän käyntikerralla porsaanpaistia
  • oviaukossa seisseellä miehellä oli omistajan elkeet, mutta kun yritti jättää juomatilausta, hän sanoi olevansa asiakas, mutta sittemmin kyllä kantoi muille asiakkaille juomia
  • hintansa vuoksi suosittu, mutta ruoka ei ollut kummoista

Restaurant Basilico ***
  • italialaisravintola rannan ostoskadulla
  • palvelu petti, tähdet tulevat ruuasta
  • tarjoilija oli ihan ulalla, toi appivanhemmille antipasto-lautasen ja samantien tarjosi Timpalle pääruokaa (sama annos pidettiin varmaan lämpölampun alla, koska se oli tosi kärsineen näköinen, kun se lopulta kannettiin eteen!)
  • vain käteinen kelpasi
  • saksankielinen lista oli luettavana vain ulko-ovella :-)
Antipasteja

Härkäcarpacciota koko lautasellinen


Rockfish Restaurant ****
 
  • hotellimme lähellä sijaitseva rantaravintola, johon suositeltiin pöytävarausta
  • kun menimme paikalle, ei siellä ollut tietoakaan mistään varauksesta ja meidän nimet kirjoitettiin johonkin ruutuvihkoon - olimme ainoat asiakkaat
  • monessa ravintolassa oli tyypillistä, että valitsemamme viini tai muu juoma oli loppunut, niin Rockfishissäkin
  • palvelusta voisi antaa kakkosen, mutta ruoka oli hyvää
Hummeri-pomelosalaatti

Tiikerirapuja

Lohta ja linssejä

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Kristallihääpäivä




Tänään 8.1.2014 on kulunut 20 vuotta tapaamisestamme, 19 vuotta kihlauksestamme ja 15 vuotta avioliiton solmimisesta. Siispä vietämme kristallihääpäivää Thaimaan lomallamme.
Alkuperäisessä hääjuhlassa oli vieraana vain kolme (3) tarkoin valittua vierasta, jotka toimivat myös todistajina: Aili Inkeli sekä Veka ja Piiu. Vihkiseremonian jälkeen illastimme koko seurueen voimin ravintola Lehtovaarassa ja loppuillasta poikkesimme vielä Kerhosessa Mechelininkadulla. Kerhosen paikalla on nykyään ravintola Meche.

Lehtovaaran illallisesta on tullut meille perinne. Kahta vuotta lukuunottamatta (2003 ja 2009) olemme käyneet hääpäivämme tienoossa siellä syömässä. Väliin jääneinä vuosina olemme illastaneet molemmilla kerroilla Australiassa, 2003 Melbournessa kreikkalaisessa ravintolassa ja 2009 Sydneyn Darling Harbourissa kalaravintolassa.
Vuoden 2014 illallispaikka on Silk Restaurant vieressä Andara Resortissa Kamala Beachillä Phuketissa Thaimaassa.

8.1.2014 oli jo aamusta kuuma ja auringonpaahteinen, ei täällä juuri muunlaista säätä tähän aikaan vuodesta olekaan. Aamiaisen ja aurinkorasvan levittämisen jälkeen siirryimme altaalle lukemaan, kirjoittamaan, uimaan ja olemaan.
Illansuussa eli klo 19.30 menimme Silkiin illalliselle, jota ei voi moittia miltään kantilta. Jopa loppujen lopuksi saimme complimentary-kyydin naapuriasumukseen.

Kuva on vähän tärähtänyt niin kuin kuvattavatkin :-)



Thai-hierontaa

Thai-hieronta kuuluu thaimaalaiseen kulttuuriin kuin nenä päähän. Suomalaisesta perspektiivistä siihen liittyy toki lieveilmiöitäkin..
Esimerkiksi Kamala Beachillä thai-hierojia on pilvin pimein pitkin rantaa eikä niihin voi hyvällä tahdollakaan liittää "happy endingsejä". Sen sijaan iltaisin kylältä kyllä näyttää löytyvän hierontapaikkoja, joissa on verhottu osastokin!

Asian varsinaisessa merkityksessä se on täysin kunniallinen hierontamuoto, jossa kehoa venytellään ja painellaan käsillä ja jaloilla seuraten kehon läpi kulkevia energialinjoja.
Ja koska olemme aurinkolomalla Thaimaassa, emme tietenkään voi jättää tilaisuutta käyttämättä. Hotellimme spa-osastokin tarjoaa erilaisia hierontoja ja hoitoja, mutta hinnat ovat tosi suolaisia verrattuna rannan palveluihin (""Massage Madame, tlii hanlet bahts").
Ensimmäisen viikon lauantaina kävimme koko porukka thai-hieronnassa ja toisen viikon tiistaina toisen kerran. Jälkimmäisellä kerralla anoppi skippasi hoidon, mutta aikoi toki palata asiaan vielä loppuviikosta.

Yleisesti ottaen annoimme kaikki arvosanan hyvä plus tai jopa erinomainen hierojille.Tiukkanäppiset naiset osasivat asiansa.



sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Auringonpalvontaa Kamalalla

Nyt on jo viikon verran paistateltu päivää Thaimaassa, tarkemmin sanottuna Phuketin Kamala Beachillä. Tämä on varsin pieni ja rauhallinen ranta verrattuna hektisempiin naapureihinsa (Patong, Kata, Karon jne), mutta riitttävän eläväinen meidän seurueelle.Majapaikkamme ei sijaitse varsinaisen rannan tuntumassa, vaan noin 10 minuutin kävelymatkan päässä pelipaikoilta. Timon sanassa meinaa keitellä vankasti, jos joutuu "rantautumaan!!

Päivärutiinit ovat aika yksitoikkoiset: aamiainen, auringonottoa, iltapäivänokalliset (= torkut), iltaruoka, korttipeliä ja nukkumaan. Eikö kuulostakin aika tylsälle? Jokaisella on onneksi mieleistään lukemista: Timpalla Martti Huhtamäen "Mara puhuu omiaan", Markulla mm. Lars Kepleriä ja Ari Paulowia, anopilla terveyslehtiä ja minulla Maeve Binchyä. Olemme ahmineet myös Christer Lybäckin "Veitsen terällä" -kirjan, joka kertoo uskomattoman tarinan, kuinka linnakundista on tullut huippukirurgi

Parina aamuna olemme käyneet kuntosalilla muistuttamassa lihaksia niiden olemassaolosta. Muuten liikunta rajoittuu kyllä huoneen, altaan ja ravintolan väliseksi tessutteluksi. Tässä paahteessa ei tee mieli lähteä kävelemään maileittain.
Lauantaina päätimme kuitenkin viettää rantapäivän ja käydä polskimassa meressä. Ennen lillumista lämpimässä merivedessä otimme kaikki thaihieronnan rannalla. Hierontapaikkoja on vieri vieressä ja hinta 300 bahtia eli noin 7 euroa. Hieronta kestää tunnin verran. Se oli jopa niin mukava kokemus, että otetaan ensi viikolla uusiksi.

Hotellissamme on jonkin verran suomalaisia, vaikkei meidän kanssa samalla lennolla tullutkaan ketään muita tähän majapaikkaan.On myös aika paljon brittejä, ruotsalaisia ja tietenkin venäläisiä.
Hotellin ja ravintoloiden henkilökunta on thaimaalaiseen tapaan erittäin ystävällistä. Markku on jo übersosiaalisena ihmisenä saanut bestiksekseen U-Thai -nimisen hemmon, joka vaikuttaa vuoropäällikölle tai muulle toplokkaalle. U-Thai on saanut meiltä lempinimen U Thant!!!

Illallisella hotellin Plum-ravintolassa (pöytää ympäröi vesi)

Näkymä parvekkeelta

Vesileikkejä

Pappa pussikaljalla

Ettei totuus unohdu

Suomalaisen sähkömiehen unelma