Yritys herättää Menomonot henkiin

Olen nyt siinä vakaassa uskossa, että saan kuin saankin blogikirjoitteluni herätettyä henkiin. Ratkaisu taitaa olla se, että luovun Apple-tuotteiden käytöstä Blogger-blogien käytössä. Liian monimutkaista ja hiukset päästä vievää puuhaa.

Lupaan kirjoittaa joku päivä uuden tekstin viime marraskuussa tekemästämme Kalifornian matkasta - sikäli kuin muistan käänteitä. Tein jo ruoka-aiheisen päivityksen www.hyvaaruokahalua.blogspot.com -blogiin ja yllätyin, ettei sementtitauti ole vallannut isompaa lohkaretta muistikapasiteetistani.

Sanon nyt rohkeasti ja luottavaisin mielin C U!

Majakka Palos Verdesissä

Pääsiäinen Balkanilla

Hei, taas me lennetään!

Tänään pitkäperjantaina lähdemme viettämään pääsiäistä Kroatiaan, tarkemmin sanottuna Dubrovnikiin. Matkassa on parikin neitseellistä piirrettä: menolento on Finnairin tämän sesongin ensimmäinen lento Dubrovnikiin ja 2/3 osalle porukasta kaupunki on uusi tuttavuus.

Miksi pääsiäisenä Dubrovnikiin? Sen takia, että Markun siskon poika Tuomas sai viime keväänä yo-lahjaksi meiltä pitkän viikonloppumatkan (all inclusive) johonkin eurooppalaiseen kaupunkiin. Hän sai itse päättää kohteen ja myös vaikuttaa ajankohtaan. Tuomas valitsi persoonallisen vaihtoehdon. Lontoot, Berliinit, Pariisit sun muut olisivat olleetkin aika simppeleitä ratkaisuja.

Nyt sitten mennään. Lisää neitseellisyyttä matkassa on myös sen myötä, että täytin tälle reissulle ekaa kertaa UM:n sivuilta löytyvän matkustusilmoituksen (www.matkustusilmoitus.fi). Jokainen arvannee, että viimeaikaiset tapahtumat ja luonnonilmiöt huomioiden on hyvä jättää itsestään tieto viranomaisille.

Dubrovnik, italiaksi Ragusa, sijaitsee eteläisessä Kroatiassa Bosnia-Hertsegovinan ympäröimänä erillään muusta Kroatiasta. Kaupunki on pienehkö (43 000 as) ja Kroatian sodan aikana 90-luvun alussa se kärsi pahoja tuhoja, mutta on sittemmin rakennettu uudelleen vastaanottamaan tsiljoonat turistit ympäri maailman.

Dubrovnikin vanhaa kaupunkia ympäröi muuri, jota pitkin voi kävellä ihaillen maisemia, mm. turkoosinvärisenä välkehtivää Adrianmerta. Kroatia on erittäin suosittu matkakohde ja maan edustalla olevat saaret ovat ymmärtääkseni erityisesti purjehtijoiden ja muiden merihenkisten suosiossa.

Sretan Uskrs! Sama italiaksi Buona Pasqua ja suomeksi Hyvää pääsiäistä!

Kymppitonni rikki

Menomonot-blogin kävijälaskurissa paukahti kymppitonnin kuparinen rikki! Näettekö, kun tuuletan? Kiitän kaikkia teitä, jotka käytte uskollisesti tai vähemmän säännöllisesti vilkaisemassa tekstejäni. 

Minä tykkään kirjoittaa, mutta erityistä mielihyvää tunnen siitä, että joku lukee kirjoituksiani. Yritän saada kirjallisesta tuotoksesta mahdollisimman moni-ilmeistä käyttämällä kulloinkin tunnelmaan sopivia kielikuvia, sanoja ja ilmauksia. Aina ajatus ei lennä eikä kynä kirjoita. 

Tykkään myös matkustaa, joten Menomonoissa yhdistyy kaksi lempipuuhaa. Kirjoittaminen onnistuu vähemmälläkin budjetilla, kun taas matkustelu vaatii taloudellisia panostuksia eikä siten ole meikäläiselle ihan kokopäiväduuni. Kiva olisi, jos olisi.

Matkustamisessa minulle hienointa on lähtöhetki. Esimerkiksi lentoaseman transit-alueelle tultuani minut valtaa eufoorinen tunne "nyt mennään". Kaikki on vielä edessäpäin. Se on huikeaa.

Olen edelleen sitä mieltä, että Sydney on maailman kaunein kaupunki. Kakkosena tulee San Francisco. Eurooppalaisista kaupungeista listan kärjessä ovat Lontoo, München ja Berliini.

Kapkaupunkia kehutaan myös silmiä hivelevän kauniiksi, mutta sielläpä en ole käynyt. Haaveissa se tosin on.

Blogitekstien elävöittämiseksi on oltava aiheeseen liittyviä HYVIÄ kuvia. Meidän kameratilanne ei ole tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa kunnossa. Se on korjattavissa hankkimalla uusi valokuvauslaite.

Sitten ei muuta kuin iloisiin kuulemiin, näkemiin ja lukemisiin!

Matkasuunnitelmat muuttuvat ennalta arvaamattomasti

Tämän tekstin piti alun perin olla jokavuotiseen laskettelumatkaamme liittyvä insertti ja kommentointikisan lähtölaukaus, mutta toisin kävi. Team Läskikasa lähtee torsona Italiaan, mutta tiedämme heidän olevan hengessä mukana ja ymmärtävän ratkaisumme. Alkuperäinen kirjoitus on sellaisenaan tämän tekstin lopussa.

Helmikuun viimeisenä päivänä lähellä puoltayötä Markun isä ja Helenan appi Timo nukkui pois. Hautajaisjärjestelyjen vuoksi katsoimme parhaaksi perua matkamme ja edetä tilanteen vaatimalla tavalla. Katsomme eteenpäin ja luotamme siihen, että monia matkoja on vielä edessä päin.

Timo Thuner Seellä Sveitsissä kesäkuussa 2010

Timo oli mukana muutamilla matkoillamme, viimeimmäksi Thaimaan Phuketissa tammikuussa 2014. Hyvin pappa jaksoi sielläkin kävellä ropsutella, joskin pitemmät matkat hän ajoi tuktukilla meidän muiden kävellessä. Päivät kuluivat leppoisasti hotellin uima-altaalla lukien ja korttia pelaten - mitäpä sitä ihmeempiä kesälomalla!
Elämyksellisimpiä yhteisiä matkojamme olivat kuitenkin matka Amerikkaan toukokuussa 2007 ja Keski-Euroopan kiertomatka autolla kesällä 2010.

Amerikka oli ollut Timon haave jo pitkään. Kalifornialainen ystävämme Leticia Leticia Velez Peres Zuniega Martinez Pelajo, joka vieraili Suomessa 2004-2005 vuodenvaihteessa, kutsui Timon ja Ellan vastavierailulle Los Angelesiin. Ja niin lähti pappa lännelle!
Lystiä oli ja meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa. Syödä sorpostimme käsin marokkolaisessa ravintolassa, nautimme flamenco-esityksestä kuuluisassa El Cidissä tai koimme täydellisen yllätyksen toisen ystävämme Rebeccan (Timon mukaan Berberi) luona - aito meksikolainen mariachi-bändi soittamassa Guantanameraa ja muuta latinomusiikkia notkuvan buffet-pöydän äärellä. Vietimmepä yhden iltapäivän Letician vanhempien appelsiinitarhallakin.
Matka päättyi San Franciscoon, josta lentää votvottelimme Lontoon kautta kotiin.

Toinen ikimuistoinen yhteinen reissumme suuntautui Keski-Eurooppaan. Ajokilometrejä taisi tulla yli 7000 ja maita kaikkiaan 10. Timo ja Ella istuivat kiltisti kyydissä, kun me Markun kanssa vuorottelimme Volvon ratissa.
Vietimme useamman päivän Sveitsissä Luzernin lähellä ystäväperheemme kotikylässä. Perheen isä Roland (Timon mukaan Herbertti) oli ottanut vapaata ja kuskasi meitä ympäriinsä. Yhtenä iltana menimme perheen äidin Verenan (Timon mukaan Vernat ja Virnat) synnyinsijoille, johon oli järjestetty liki kyläjuhlan tyylinen illanvietto meidän vuoksemme. Taas riitti naurunremakkaa ja puheensorinaa.
Timohan sanoi aina hallitsevansa englannin kielen täydellisesti, mutta herrasmiehenä antoi meidän muiden puhua!

Ranskassa Timo sai uida Gognacissa ja maistella aitoa shamppanjaa Taittingerin shamppanjatalossa Reimsissa sekä käydä haaveensa mukaisesti Pariisissa, jossa meinasi koko porukalla keitellä vankasti.

Timppa oli hyvin leikkiverinen, tai leiniverinen kuten hän itse sanoi, mies, myös matkoilla. Timolla oli paljon sutkautuksia, jotka toivottavasti jäävät elämään hänen lähdettyäänkin.
Vinski-koira oli aikoinaan saanut kunniamaininnan "kaikitta mukavin makkuttaja" takapenkin muun räpätyksen sijaan. Tässäkin tekstissä on käytetty Timpan omia teonsanoja (lentää votvotella, kävellä ropsutella/porskutella, sorpostaa, keitellä vankasti), ja paljon on vielä varastossa.

Timo on lähtenyt matkalle, jolta ei palata takaisin.

 

"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

Hänt' ihana enkeli kotihin vie.

Niin pitkä on matka, ei kotia näy,

vaan ihana enkeli vierellä käy."

 

*********************************************************************************

Team Läskikasan jokavuotinen laskettelureissu on taas tosiasia! Ajankohta eli maaliskuun puoliväli on normaalia myöhäisempi erilaisten aikataulutushaasteiden takia, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Missähän mahtaa sijaita oheisen rinnekartan mukainen hiihtoalue? 

Arvuuttelukisassa on vanhat tutut säännöt:

• kisan julkaisemisesta lähtien 23.3.2014 saakka blogikirjoituksia omalla nimellä tai muuten tunnistettavalla nimimerkillä kommentoineet osallistuvat pienen tuliaisen arvontaan
• vastaus voi olla oikea tai väärä tai jotakin siltä väliltä, sillä kaikki kommentoijat osallistuvat arvontaan
• vastaukseksi hyväksytään myös pelkkä maa, jonne matkustamme

5 pisteen vihje: kylässä/alueella puhutaan Wallisin saksaa (Kressenau)
4 pisteen vihje: kylä sijaitsee Aostan laaksossa
3 pisteen vihje: kylä rinteineen muodostaa Champolucin ja Alagnan kanssa Monterosan hiihtoalueen
2 pisteen vihje: Torinoon ja Milanoon on tunnin parin matka
1 pisteen vihje: hiihtoalue sijaitsee eurooppalaisessa maassa, joka on saappaan mallinen

Pysy Team Läskikasan menossa mukana!

Kamalan hyviä (tai huonoja) ravintolakokemuksia

Kaksi viikkoa kestäneen Thaimaan (Phuket, Kamala Beach) lomamme aikana ehdimme käydä yhdessä jos toisessa ravintolassa syömässä.
Majoituspakettiimme kuului aamiainen hotellin varsin hyvälaatuisessa Poolside -ravintolassa. Toki sekin tuli kahden viikon aikana tutuksi eikä siten viimeisinä aamuina enää herättänyt tunteita puoleen eikä toiseen.
Munapisteessä oli useimmiten Muna-Joeksi nimeämme poika, joka teki munakkaan tosi näppärästi. Hänen stunttaajansa puhui muutaman sanan englantiakin eikä hänenkään paistotekniikassa ollut huomauttamista.

Kaukaa otetussa kuvassa ei näy Muna-Joen kasvoilleen levittämää hymyä

Poolside Bar and Restaurantin kymppinä hääri U-thai -niminen herrasmies, josta tuli seurueemme tuttavuus. Hän muisti käydä tervehtimässä ja kysymässä kuulumisia, opettipa jopa joka aamu Markulle uusia thaikielisiä tervehdyksiäkin, joita hän ei tosin sen koommin muistanut!

Yhtenä päivänä olimme lounaalla samaisessa Poolsidessa. Timppa tilasi itselleen Scottish-burgerin (lohiburger). Luulimme jo, että henkilökunta lähti onkimaan sitä lohta, kun tilaus viipyi ja viipyi. Kysyimme meitä palvelleelta luxemburgilaispojalta, että missä vika. "It's coming in a second."

Kun tilauksen jättämisestä oli jo yli kolme varttia ja niitä Miken lupaamia sekuntejakin kulunut minuuttitolkulla, huomasimme U-thain pokristelevan altaan toisella puolella. Reklamoimme hänelle, että Timppa tarvitsee diabeteksensa takia nopeasti evästä ... ja johan rupesi tapahtumaan. Lohipurilainen tuli tuossa tuokiossa (se oli varmasti jäänyt bongaamatta alun alkaen!) ja sen jälkeen tuli aamukahvit pöytään ja hyvin tarkkaan kyseltiin, että olemmeko saaneet palvelua jne.

Siis, aamiaiset ja hotellin altaalla vietettyjen päivien lounaat (jos söimme) tai snacksit nautimme Poolsidessa.

Iltasyöminkejä varten kokeilimme useampia paikkoja, vähän sen mukaan minne Timppa jaksoi kävellä tai mikä milloinkin miellytti.
Olemme tähdittäneet(* - *****) ruokapaikat omien kokemuksiemme ja saamamme palvelun perusteella:

Plum Restaurant (Cape Sienna hotellissa eli majapaikassamme, illastimme siellä kahdesti) ****

• fine dining -ravintola, joka oli täydellisesti ennakkotietoja vastaava
• erinomainen palvelu, hieno miljöö (molemmilla kerroilla pöytämme oli "paljussa")
• ruokalistakin modernisti iPadilla
• herkullista ruokaa sisältäen niin amuse bouchet kuin välisorbetitkin



Tulinen alkuruoka (soft shell crap) bambun kuoressa

Tonnikalacarpaccio

Kampasimpukka ja alla joku paksu liemi - hyvää

Naudanposkea ja polentaa

 

Mamma Mia (ensimmäisellä kerralla illallinen, toisella kertaa lounas) ***

• siisti rantaravintola, jonka yhteydessä on hotelli tai toisin päin (saattaa olla ruotsalaisomisteinen, en tiedä)
• kohtelias palvelu
• tarjolla sekä thairuokaa että kansainvälisen keittiön antimia

Satay-vartaita

Massaman currya

Lounaskebab anopille

Steakhouse Kamala ****

• suositunoloinen paikka, joka sekin vaikutti ruotsalaiselle, koska ruokalistalla oli lihapullia ja Rydbergin pihviä!, joka oli kuulemma sellaista kuin sen olla pitääkin, se on nimittäin lähes ainoa Markun keittiöbravuuri

• tyyppiesimerkki siitä, että täällä ollaan ihan pyörällä päästä, jos tilaa yhden viinipullon ja haluaa jakaa sen koko pöytäsurueen kanssa - saati sitten, jos tilaa sekä valkkaria että punkkua, sen jälkeen thaitytöt eivät tiedä, kuinka monta lasia pitää tuoda ja kenelle kaataa mitäkin

Salt and Pepper **

• Mamma Mian seinänaapuri, joka mainostaa itseään netin matkailusivuilla saamillaan myönteisillä arvioilla, johon ansaan moni kompastuu
• ihan tavallinen lounaspaikka
• kelpo pitsaa

graavilohta ja sinappikastiketta

Poolside bar and restaurant (illallinen) **

• aamiaisten ja lounaiden/snacksien lisäksi söimme Poolsidella myös yhtenä iltana
• sama lista kuin lounaalla
• Tom khaa gai ei ollut niin hyvää kuin olin odottanut - vetistä

H.C.Andersen Family Restaurant **

• Kamalan kylässä tanskalaisen ystävällisen vanhemman herran ylläpitämä ravintola, jossa hyvin laaja ruokalista
• tarjolla tuoretta kalaa
• perusruokaa kaikkien makuun - siksi kai nimikin Family Restaurant
• huono ilmastointi ja muutenkin siellä oli härdellitunnelma
• loppujen lopuksi tuli ukkosmyrsky, joka katkaisi sähköt, jolla sinänsä ei ollut vaikutusta ruokaan tai palveluun tms
• seuraavana päivänä ohi kulkiessani herra tervehti ystävällisesti ja kertoi sähköjen palautuneen noin 4-5 tunnin kuluttua!

Silk Restaurant *****+

• kristallihääpäivämme illallispaikka hotellimme viereisessä lomakeskuksessa
• loistelias paikka, mutta ei silti turhan jäykkä
• ylenpalttinen palvelu, jokaiseen tehtävään oli oma henkilö ja aina oli yksi pelkästään hymyilemässä vieressä
• Silkissä ymmärrettiin viinienkin päälle ja osattiin hyvin englantia
• hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan

Thaimaalaista kanakeittoa

Kanavartaita

Tulista alkuruokaa lampaanlihasta

 

Suussasulava risotto ja tiikerirapuja

 

Pork Wellington

 

Pavlova

 

Restaurant Kokosnuss *

• suosittu "kansankuppila", joka löytyi vasta pitkällisen etsinnän jälkeen, taksikuskikaan ei osannut viedä perille
• saksalaisomisteinen ja siitä syystä Kokosnussissa on viitenä iltana viikossa saksalaistyyppinen buffet, meidän käyntikerralla porsaanpaistia
• oviaukossa seisseellä miehellä oli omistajan elkeet, mutta kun yritti jättää juomatilausta, hän sanoi olevansa asiakas, mutta sittemmin kyllä kantoi muille asiakkaille juomia
• hintansa vuoksi suosittu, mutta ruoka ei ollut kummoista

Restaurant Basilico ***

• italialaisravintola rannan ostoskadulla
• palvelu petti, tähdet tulevat ruuasta
• tarjoilija oli ihan ulalla, toi appivanhemmille antipasto-lautasen ja samantien tarjosi Timpalle pääruokaa (sama annos pidettiin varmaan lämpölampun alla, koska se oli tosi kärsineen näköinen, kun se lopulta kannettiin eteen!)
• vain käteinen kelpasi
• saksankielinen lista oli luettavana vain ulko-ovella :-)

Antipasteja

Härkäcarpacciota koko lautasellinen

Rockfish Restaurant ****

 

• hotellimme lähellä sijaitseva rantaravintola, johon suositeltiin pöytävarausta
• kun menimme paikalle, ei siellä ollut tietoakaan mistään varauksesta ja meidän nimet kirjoitettiin johonkin ruutuvihkoon - olimme ainoat asiakkaat
• monessa ravintolassa oli tyypillistä, että valitsemamme viini tai muu juoma oli loppunut, niin Rockfishissäkin
• palvelusta voisi antaa kakkosen, mutta ruoka oli hyvää

Hummeri-pomelosalaatti

Tiikerirapuja

Lohta ja linssejä

La Villa Nice Victor Hugo

Kirjoitan poikkeuksellisesti hotellista, jossa majoituin synttärilomaseni aikana Nizzassa Côte d'Azurilla.
Varasin majoituksen www.booking.com kautta niin kuin aika usein teen. Määrittelin vähimmäistähtitason sekä edellytin aamiaista ja wifi-yhteyttä.
Aamiaisedellytys sen takia, että en löytänyt mistään eepoksesta tarinaa siitä, että Nizzassa olisi esimerkiksi berliiniläistä tapaa saada aamiaista kaikista kulmakunnan kuppiloista ja jopa iltapäivään asti.

Valitsin Hotelli La Villa Nice Victor Hugon, joka sijaitsee neljän korttelin päässä Promenade des Anglaisilta ja liki saman matkan päässä Place Massénalta eli ihan pelipaikoilla. Booking.comin sivuilla joku suomalainen mieshenkilö oli antanut hotellista myönteistä palautetta, joka sekin osaltaan puolsi ratkaisuani.
Likietuinen sijainti on mainio myös sen kannalta, ettei tarvitse ottaa taksia lentokentältä, vaan nousta bussiin ja jäädä Congrés/Promenade -pysäkillä pois ja kävellä perille. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Hintaa lystille tulee kuusi (6) euroa (2013) per suunta.

Hotellirakennus taitaa edustaa belle epoque -tyyliä, jota Nizzassa on viljelty laajalti

Hotelli on käsittääkeni yksityisomistuksessa ja omistajilla on Reimsin lähellä viinitila, joka tuottaa Ployez-Jacquemart -shamppanjaa, jota saa ostaa hotellin baarista vaikkapa kotiin vietäväksi tai vain lasikaupalla paikan päällä maisteltavaksi. Hinta ei ollut kova, mutten silti lähtenyt raahaamaan pulloa matka-askissa - muutenhan en olisi sitä saanutkaan turvatarkastuksesta läpi.

Huoneeni oli rakennuksen kuudennessa (6.) kerroksessa, jonne kertyi kaikkiaan 132 porrasta. Käytin hissiä vain kahdesti: tuloiltana ja lähtöpäivänä matkalaukun kanssa, muulloin kävelin rappuset reippaasti puuskuttaen ylös ja alas.
Huone oli siisti ja rauhallinen, vaikka ikkuna antoi vilkkaalle Boulevard Victor Hugolle.

Pesutilatkin olivat riittävänkokoiset. Ainoan miinuksen annan WC-istuimen lorinasta. Jos en painanut huuhtelunappia riittävän kauan, vesi jäi lorisemaan ikiajoiksi. Lorinan lopettamiseksi pitikin sitten tehdä töitä. Kolmantena päivänä jo hallitsin homman.

Hotellin aamiainen tarjoiltiin pohjakerrokseen sisustetussa, tosi viehättävässä tilassa. Vaihtoehtoina oli pieni petit-déjeuner (6 e) tai Le petit-déjeuner buffet (12 e), joista ensimmäiseen kuului vain kuuma juoma (kahvi, tee tai kaakao), lasillinen mehua ja kaksi pientä croissanttia.
Puhvetti tarkoitti koko pöydän antimien hyödyntämistä: kahvia/teetä, mehua, leipää, croissantteja, keitettyjä kananmunia (piti itse keittää laitteessa!), juustoja, kinkkuja, hedelmiä ja jugurttia. Taisi siinä olla vielä kakunpalasiakin, mutta ei tietenkään viipalettakaan tomaattia tai kurkkua tai salaattia. Maassa maan tavalla.

Hotellin henkilökunta oli hyvin ystävällistä ja mikä parasta, he puhuivat kaikki tosi hyvää englantia.

Suosittelen kaikille Nizzan kävijöille Hotel La Villa Nice Victor Hugota. Hotellin osoite on 19 Boulevard Victor Hugo, 06000 Nice.

Team Läskikasan vuosikokous

Team Läskikasan vuosikokous
Aika: 18.5.2013 klo 14.45 - 16.00
Paikka: Pub Sir Eino, Flamingo Vantaa
Läsnä: Jukka (Toivo BonGiorno), Johanna (Wauhtiraita), Antti (Nänni-Antti), Markku (Takki-auki-Torvinen) ja Helena (Laviini-Helena)

1. Kokouksen avaus
2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- tarkistettiin osallistujien ajokortit ja todettiin laillisuus paitsi, että Jukka epäili Helenan lainanneen Lea Lavenin ajokorttia
- puhallutettiin osallistujat (Jukka 1,13, Johanna 0,31, Antti 0,14, Markku 0,46 ja Helena 0,11) - kaikki todettiin oikeustoimikelpoiksi (toistaiseksi) ja päätösvaltaisiksi
3. Kokouksen puheenjohtajan valinta
- me mitään puheenjohtajaa tarvita, huudetaan yhteen ääneen, volyymi ratkaisee, lopuksi kätellään ja peukutetaan - zö-zö-lisää kaikua!
- päätettiin silti täysin kaksimielisesti valita Helena puheenjohtajaksi, sihteeriksi, pöytäkirjantarkastajaksi ja ääntenkalastajaksi
4. Vuoden 2012 toimintakertomuksen hyväksyminen
- laskettelumatka Andorraan 28.1.-4.2.2012, mukana menossa rautainen Anja, jonka kunniaksi otimme ensimmäisen väliveden
- pääsiäispäivällinen Aurinkolahdessa 7.4.2012, Jukka ei osallistunut, koska oli äiti-Annikin synttäreillä Kuusamossa
- opintomatka Prahaan 26.-30.4.2012, Olga ja Igor Tomskista stunttasivat Jukkaa; opintomatkan antina opimme riittävän tauotuksen ja nesteytyksen merkityksen (iso jano ei lähde vedellä!)
- Movember-viiksipikkujoulu Lauttasaaressa 24.11.2012
5. Tilien tarkastus ja vastuuvapauden myöntäminen
- tilien tarkistuksesta kävivät Antin esittämä Lidlin kuitti ja Markku tarkisti oman tilinsä numeron
- vastuuvapaus myönnettiin ehdollisena: jos naama rupeaa liikaa punoittamaan, saa penaltia
6. Vuoden 2013 toimintasuunnitelma
- laskettelumatka Verbieriin 26.1.-2.2.2013
- vuosikokous Pub Sir Einossa Flamingossa 18.5.2013
- terassikokous Helsingin keskustassa heinäkuun alussa
- seminaariristeily alkusyksystä, teema avoin
- pikkujoulu vietetään Jukalla, joka kiitti luottamuksesta ja lopuksi käteltiin sekä painettiin peukaloa
7. Vuoden 2014 laskettelumatka
- päätimme tehdä omatoimimatkan vkolla 5/2014 Italiaan
- vaihtoehtojen kartoittaminen jäi Johannan ja Helenan huoleksi
- ratkaisuihin palataan terassikokouksessa ja seminaariristelyillä tai ylimääräisissä tapaamisissa
8. Aloitteet ja kannanotot Team Läskikasan toiminnan kehittämiseksi
- päätettiin säilyttää Team Läskikasan toiminta virallisen vapaamuotoisena
-  toiminnan rahoittamiseksi Antti valtuutettiin ottamaan yhteyttä Bryggeri Helsinkiin, joka hakee pariskuntia tai seurueita, joita se voi sponsoroida
- päätettiin aloittaa juhlavuoden 2016 matkan suunnittelu hetimiten
- toiminnan elävöittämiseksi sovittiin ansioituneitten jäsenten palkitsemisesta (Markku, Antti ja Jukka), tapaamisten järjestyssäännöistä (Antti ja Markku) ja tiimipaidasta 2016 sekä Team Läskikasan viiristä (Jukka), jolla huiputetaan kaikki liput, ei kun liputetaan kaikki huiput.



9. Ilmoitusasiat ja muut esille tulevat asiat
- Markulle ehdotettiin penaltia jo klo 15.08 (asiaton käytös) - ei mennyt läpi
- Team Läskikasan slogan on: "Emme ole liikkeellä kielteisellä asenteella!"
- Musta Hevonen palkitsi Markun liikunnallisista ansioista, Helenan kirjallisista tuotoksista ja Jukan muuten vaan elämyksellisistä hetkistä

10. Kokouksen päättäminen ja osallistujien puhalluttaminen (Jukka 1,15, Johanna 0,55, Antti 0,76, Markku 0,71 ja Helena 0,55)

Häiriö kv.kuvayhteydessä

Varoittelen jo etukäteen, että lähestyvän hiihtoloman kuulumisten bloggaamisessa saattaa esiintyä hienoista viivettä. Tulee ikäänkuin lumisadetta kuvaruutuun :)
Se ei kuitenkaan johdu bloggaajasta, vaan siitä, ettei meidän majapaikasta ole yhteyttä ulkomaailmaan.
Matkanjärjestäjän sivuilla kyseisen gasthausin esittelyssä sanotaan kaikissa kohdissa EI paitsi että osassa huoneista on erilliset sängyt ja parveke. Jopa kohdassa "vuoteita" on haastavasti EI.

Olen toki käynyt surffailemassa sen verran, että kylästä löytyy nettikahvila, joten läppäri kainaloon ja sinne! Iloisiin kuulemiin ja lukemisiin!

Uusi nimi blogille

Muutin tämän blogin aikaisemman nimen (helenamarkku.blogspot.com) vastaamaan paremmin sitä aihepiiriä, josta blogissa enimmäkseen kirjoitetaan: matkailu, matkustaminen, maat, kaupungit, mielenkiintoiset kohteet, nähtävyydet ja kaikki muut matka-asiat.
Matkablogimme uusi nimi on siis www.menomonot.blogspot.com
Sitten ei muuta kuin lukemisiin ja kommentoimisiin! Terveisin Helena ja Markku