Saavuimme lauantaina Val d'Isereen hyvissä ajoin heti puolen päivän jälkeen. Bussimatka Genevestä kesti kolmisen tuntia ja useimmille meistä maistui uni, koska olimme olleet hereillä jo aamun pikkutunneilta saakka.
Iltapäivän aikana peippailimme pittoreskissa kylässä, kävimme syömässä ja kas kummaa - Nukku-Matti kutsui jo klo 17-18 välillä!!!
Viikon luontoääneksi vahvistui kämppiksemme Jukan ultimatum-kuorsaaminen. Siinä on niiiiiiin hirveästi desibelejä, että se ylittää kaikki maailman työturvallisuussäännökset. Helena kävi kolme kertaa puistelemassa kuorsaajaa ja pyysi kääntymään kyljelleen. Tuloksetta. Jukka vain makasi selällään ja antoi palaa! Neljännen kerran Helena karjaisi "Jukka! Älä kuorsaa" niin kovaa, että Markku säikähti ja hyppäsi ylös, että mikä hätänä? Jukka ei ollut moksiskaan.
12-13 tunnin yöunien jälkeen suuntasimme rinteisiin. Matkanjärjestäjällämme on täällä nyt vain 13 vierasta, joista kaikki muut hiihtelevät omia latujaan. Ainoastaan meidän Team Läskikasa lähti Sari-oppaan kanssa rinteisiin.Sunnuntaina ei ollut kovin hieno sää, mutta meidän pikkuporukkaa se ei haitannut.
Tänään maanantaina pitäisi iltapäivällä sään selvitä ja sitten auringonpaistetta kestäisi muutaman päivän. Juuri nyt näyttää heittelevän muutamia lumihiutaleita ja alppien huiput ovat pilvessä. Ei muuta kuin ulkovaatteet päälle ja menoksi.
2 kommenttia:
Kas kummaa satuin heti vilkaisemaan blogia ja olihan siellä tuoreita uutisia. Viikkoa aloitellaan muutamia lumihiutaleita nakkelee just nyt ja -12. eilen olikin pakkaspäivä aamulla-24 mut lauhtui päivän päälle. Eipä muuta kuin kauniita laskettelu päiviä sinne ja turvallista laskettelua koko poppoolle.
Helena, eikö sulla ole matkavarustuksessa mukana raksamiesten vanhaa kuulosuojainta eli EAR-korvatulppia? Ultimatum-kuorsaajan äänikin vaipuu pehmoiseen pumpuliin korvissasi.
Lähetä kommentti