perjantai 16. syyskuuta 2011

Syyslomanen arvuuteltavana


Edellisestä matkakokemuksesta on jo huolestuttavan pitkä aika. Luulin jo, että pääsen fiilistelemään Helsinki-Vantaalle hakiessani Markun kollegaa, mutta kuinka ollakaan lento oli niin paljon myöhässä, että Markku haki itse britin. Eli häkkilinnun kurjuutta pitää kestää vielä hetkinen.

Ennen matkustamisen autuutta järjestämme taas kaikille lukijoillemme arvuuttelukisan, jossa jokaisella on mahdollisuus voittaa. Tarvitaan vain hitunen tietoa ja runsain määrin onnea.

Kysymys kuuluu: minne matkaamme syyslomasen viettoon?

Viiden pisteen vihje: varhaisin tunnettu maininta kaupungista on vuodelta 1158
Neljän pisteen vihje: se on Saksan kuudenneksi laajin suurkaupunki
Kolmen pisteen vihje: kaupungin keskeisin aukio on nimeltään Marienplatz
Kahden pisteen vihje: kaupungissa 1972 järjestetyissä olympialaisissa suomalainen Lasse Viren kaatui, mutta voitti silti 10000 metrin juoksun
Yhden pisteen vihje: kaupungissa järjestetään vuosittain Oktoberfest, joka on maailman suurin kansanjuhla
Miinuspisteinen vihje: kaupungin nimi lausutaan Mynssen

Vain osallistumalla voi voittaa! Lähetä vastauksesi kommentoimalla tätä tekstiä nimelläsi tai tunnistettavalla nimimerkillä viimeistään 29.9.2011. Kerro kommentissasi, minkä vihjeen perusteella päätit vastata niinkuin vastasit.
Sähköpostitse, postitse, puhelimitse tai hihasta nykäisemällä jätetyt arvuuttelut eivät osallistu arvontaan.
Kaikkien kommentoijien kesken arvotaan jotakin kohteelle ominaista.

Syyslomavisan voittaja on arvottu. Osallistujia oli niukanlaisesti, mutta kuitenkin sen verran, ettei Markun uuteen huopahattuun tarvinnut laittaa vain yhtä arvontalippusta.
Markku osti itselleen uuden huopahatun Andechsista ja arvonta suoritettiin siitä lauantai-iltana 1.10. hotellihuoneessamme.
Voittaja on nimimerkillä "Johannes Matero" osallistunut kisaaja. Onnea! Onnea! Onnea!
Hieno palkinto odottaa virallista luovutustilasuutta.

Oheisessa kuvassa uuden huopahatun omistaja on kuukahtanut S-bahniin vai onko niin, että kauneusunet eivät ole koskaan pahasta :)

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Suomen Manchester - Tampere

Suunnittelimme, että teemme viimeisellä lomaviikolla jonkun pienen lomamatkan, sillä ainaista matkahampaan kolotusta ei ole saatu eliminoitua.
Vaihtoehtoja oli neljä: Tampere, Tallinna, Tukholma tai ei lähdetä mihinkään! Näistä valikoitui päiväretkikohteeksi Tampere, nääs.
Oikeastaan meillä oli velvollisuuskin käydä Tampereella, koska olimme juhannuksena Turussa, joten eihän kummallekaan ikuiselle kiistakumppanille sovi antaa toista enempää suosiota.

Niinkuin kuvasta näkyy matka tehtiin junalla.
Heti perille saavuttuamme kävimme kevyellä lounaalla Scandicin Food Plazalla.
Sen jälkeen lähdimme pienelle nähtävyyskävelylle lähimaastoon. Ulkona oli läkähdyttävän paahteinen sää, huh huh.
Ensimmäiseksi suuntasimme Lars Sonckin suunnittelemaan Tampereen Tuomiokirkkoon, jonka freskot on maalannut Hugo Simberg. Kirkko on ulkoapäin näyttävä harmaagraniittinen  rakennus ja sisällä tekevät vaikutuksen juuri mainitut Simbergin maalaukset sekä hienot ikkunat.

Kirkosta käyskentelimme Tammerkosken partaalle. Aurinko porotti ja vaatteet liimautuivat kiinni ihoon. Oli pakko päästä virkistäytymään Finlaysonin alueella sijaitsevaan Plevna-panimon terassille.

Kirkon ja kapakan jälkeen kävimme oikeasti Tammerkosken rantamilla, ohitimme Keskustorin ja laskeuduimme Laukontorille. Ehdotin Markulle mustamakkara-snacksiä, mutta hän kieltäytyi, koska olisimme kohta menossa syömään ravintola C:hen.

Tampereen päiväretki päättyi erinomaiseen illalliseen vuoden ravintolaksi valitussa Ravintola C:ssä Rautatienkadulla http://www.hyvaaruokahalua.blogspot.com/

Matkailuhampaan kolotus helpottui hieman - toistaiseksi.

Pitkä, kuuma kesäloma 2011

Neliviikkoinen kesälomamme alkoi siitä, kun juhlimme anopin täysi-ikäisyyttä perjantaina 1.7.Sen jälkeen koitti vapaus ja toiveissa oli saada nauttia kiireettömästä, rentouttavasta, liikunnallisesta, aurinkoisesta ja mukavasta lomasta. Katsotaan, miten kävi.

Olimme päättäneet jo hyvissä ajoin, että lähdemme Helsingistä vasta ensimmäisen lomaviikon torstaina ja pidämme muutenkin torstaita aina "vaihtopäivänä" siirtyessämme paikasta toiseen.
Ekan viikon alkupäivät kuluivat kummipoikamme Eetun ja hänen kaksoisveljensä Aatun kanssa Helsingin iloissa ja riemuissa. Maanantaina oli päästävä Lintsille. Pakko.
Kaiken maailman härvelit ja vatkaimet sun muut kieputtimet piti kokeilla ja moneen kertaan. Loppujen lopuksi pojilla kävi kunnon munkki ruletissa: omankokoinen pussi sipsejä! Kylläpäs oli suu messingillä.
Torstaiaamuna oli aikainen herätys, koska päivän etappiimme Kuusamoon oli matkaa 830 km. Starttasimme Lauttasaaresta klo 6.20 ja takapenkki hiljeni samantien ja havahtui takaisin todellisuuteen Kuortissa ekalla tauolla.
Olimme perillä Kuusamossa klo 16.45, ja olimme pitäneet lounastauon Kuopiossa sekä pistäytyneet kahvilla Kajaanissa Samin ja Päivin luona.
Pojat jatkoivat kesälomamatkaansa vielä Kemijärvelle vanhojen kavereidensa luokse.

Me asetuimme mökkeilemään Kuusamo-järven rantaan Kokkokoskentien varteen.
Kävimme Kuusamon kirkolla (pitäisikö sanoa "kaupungilla") vain parina päivänä täydentämässä ruoka-,  juoma- ja lukemisvarastoja. 9.7. yritimme kesäteatteriin, mutta juuri ennen h-hetkeä kirkonkylän ylle nousi sadepilvi, joka esti aikeemme. Sen koommin emme enää vaivautuneet edes kokeilemaan kulttuurin äärelle.
Päivät kuluivat mökillä urheillen, rannalla istuskellen, korttia pelaten ja syöden.
Meillä on auton takakontissa kaikkiaan viisi (5) kahvakuulaa (8-24 kg), joiden kanssa kuntoilimme. Mummikin heilutteli kuulaa kuin vanha tekijä! Toisina päivinä teimme kävely- tai hölkkälenkkejä, mutta yllättävää kyllä, ilma oli niin kuuma, että juokseminen ei tuntunut kovin rattoisalle.
Yhtenä päivänä Markku vei minut autolla Puutteenkylään (17,8 km mökiltä kirkolle päin), josta hölkkäilin (kävelin mäet) takaisin mökille. Taipaleelle sattui pari ravakkaa sadekuuroa, joten ei ollut liian kuuma.

Uiminenkin on kuntoilua. Markku harrasti sitä kaikissa käänteissä eli jos oli vähänkin hiki, hän pulahti järveen. Minä tyydyin vilvoittelemaan vain saunasta.

Päivittäin kokeiltiin soisiko Ahti antejaan. Katiskassa ei ollut juuri mitään, vaikka se oli asennettu järveen everstiluutnantin evp antamilla ohjeilla. Verkoilla saatiin savustettava määrä muikkuja (herkkua) ja muutamia pulleita ahvenen körrejä.

Torstaina 14.7. pakkasimme kimpsumme, kampsumme ja kahvakuulat ja suuntasimme Volvon keulan kohti Temmestä, missä olimme varautuneet tekemään vaativan siivousurakan.
Perjantaipäivä meni vieraita kestitessä ja suunnitellessa varsinaista koitosta. Vaihtolava ilmestyi pihapiiriin jo tuolloin, mutta päätimme ryhtyä työhön vasta maanantaina. En kuitenkaan malttanut olla testaamatta, minkälaisen reaktion aiheuttaa teatraalisesti toteutettu ränsistyneen nojatuolin kantaminen vaihtolavalle. Ei vaikutusta, joten päättelin, että tästä voi tulla vielä hyvä juttu.

Lauantaiksi siunautui sadepäivä ja koko konkkaronkka pakkautui autoon ja ajeltiin Ylivieskaan kyläilemään. Vieraanvaraisessa kyläpaikassa saimme mahamme täyteen - ja sadekin loppui.

Siivousurakkamme pääasialliset kohteet olivat koko talon mittaisen ullakon ja vanhan saunan tyhjentäminen. Sitä ennen raivasimme pari isompaa komeroa ja kellarin tyhjäksi. Kaikenlaista maan ja taivaan väliltä on säästetty, mutta onneksi nyt talonväki antoi luvan hävittää tarpeettomaksi käyneitä tavaroita.
Ullakolta kertyi varmasti yli puolet vaihtolavan vetoisuudesta. Markku sanoi nousseensa ainakin 100 kertaa yläkerran  portaat (15 askelmaa) - se kävi hyvin päivän treenistä. Ei siellä ullakollakaan helppoa ollut - lämpötila liki +30C!
Keskiviikkoaamuna kaikki oli tehty.

Temmekselläkin liikuntaharrastukset jatkuivat. Markku puhkui kuuliensa kanssa ja juoksutti sijoituskoira-Jeriä. Minä yritin epätoivoisesti lenkkeillä, mutta painostava ilma vei parhaimman terän.
Tiistaina tutustuimme Oulun iltaelämään. Tapasimme tuttaviamme ja nauroimme sydämen kyllyydestä - niin, että kaupunki raikui.

Taas tuli torstai ja aika vaihtaa maisemaa, joka tällä kertaa olikin oma koti Helsingissä. Molempien toiveena oli se, että osa lomasta pitää voida viettää ihan vaan kotona.
Teimme pitkiä pyöräilylenkkejä, sauvakävelimme, kävimme kuntosalilla, chillailimme kaupungilla ja vain olimme. Markku kävi katsomassa uusimman Harry Potter-elokuvan ja teimme yhdessä päiväretken Tampereelle.

Loman päätteeksi nautimme perinteisen rapuillallisen ravintola Saaressa http://www.hyvaaruokahalua.blogspot.com/

Kesälomallamme 2011 paistoi aurinko melkein joka päivä, toki mukaan mahtui muutama sadepäiväkin, mutta pääasiallisesti saimme nauttia loistavasta kesäsäästä. D-vitamiiniä on nyt varastossa ja rusketusraidatkin löytyvät!
Loma oli kiireetön ja saimme rentoutua. Tämän loman aikana olemme liikutelleet itseämme enemmän kuin koskaan ennen - siltä ainakin tuntuu.
Onnistuneesta lomasta iloiten ja uutta odottaen.

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Kyl määki Turuus

Päätimme lähteä juhannuksen viettoon Suomen Turkuun, jota edellisessä blogikirjoituksessa arvuuttelimmekin. (Arvonta on muuten suoritettu ja voittaja julkaistu arvuuttelutekstin yhteydessä.)



Turku on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa. No, se ei ollut päällimmäinen syy, miksi valitsimme Turun juhannusviikonlopun kohteeksemme. Pidämme Turkua niinkuin muitakin suomalaisia kyliä ja kaupunkeja mukavina kesäpaikkoina ja kaiken lisäksi rohkaistuimme uskomaan, ettei Turku tyhjene kokonaan juhannukseksi. Siinä me kyllä menimme vipuun. Täällä ei ole oikein mikään auki.

Turussa on joitakin erikoisuuksia, joihin kannattaa tutustua. Aloitimme juhannusaaton ulkoilusession Aurajoen rantamilta ja jokilaivoista. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta - mitä muuta voi keskikesälla odottaakaan. Täydellinen fiilis.
Jokilaivasta siirryimme Kaskenkatua muutaman askeleen ylöspäin ja tulimme Uusi Apteekki -nimiseen pubiin, joka on tuttu kaikille Vares-kirjojen lukijoille, samoin kuin sen vieressä nököttävä Mantun Grilli (joka ei ollut auki). Apteekin lisäksi ravintolana toimii myös entinen pankki (Old Bank), Puutorin Vessa ja koulu (Panimoravintola Koulu).
Jos olisimme viitsineet tallustella Aurajoen rantaa kohti satamaa, olisimme tulleet Förille, joka on Suomen ainoa kunnallinen jokilautta. Se on tarkoitettu kevyelle liikenteelle ja se ylittää joen noin 1½ minuutissa.
Mutta emmepä käyneet siellä saakka, vaan kiiruhdimme syömään. Valitettavasti juhannuksen ajaksi kuuluisat ruokaravintolat (Sergio's, Mami, Smör) olivat laittaneet lapun luukulle, joten asettauduimme majapaikkamme Hamburger Börsin Fransmanni-ravintolaan. Kyllä silläkin ruoalla nälkä lähti.

Juhannuspäivä alkoi yrityksellä Puutorin Vessaan. Suljettu. Talsimme tyhjän kaupungin keskustan läpi Panimoravintola Koulun terassille. Taas paistoi aurinko ja tunnelma oli kiireetön. Koulun pihalla oli chopaderos-pyörien näyttely.

Lounasta päätimme syödä Uudenmaankadun Koti-Pizzassa, jonka omistaa Markun nuoruuden aikainen kaveri pizza-Pertti. Matka Koululta Uudenmaankadulle oli sopiva lounaslenkki - vaativaa mäkikävelyä, historiallisia näkymiä Vartiovuorelle ja muuten vaan riittävän pitkä matka.

Sää on ollut tosiaankin parempi kuin osattiin odottaa. Lämpötila noin +20C, suurimmaksi osaksi puolipilvistä ja kevyttä tuulta.
Huomenna ajellaan takaisin pääkaupunkiseudulle ja palataan arkeen.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Mittumaarina matkoilla

Arvaapa missä aiomme viettää mittumaaria?
Viiden pisteen vihje: juhannusta kutsutaan noilla seuduin mittumaariksi ruotsin kielen "midsommar" (keskikesä) mukaan.
Neljän pisteen vihje: kohteen asukkaista 5,3 % on ruotsinkielisiä
Kolmen pisteen vihje: kaupunginvaltuustossa on 4 RKP:n edustajaa
Kahden pisteen vihje: kaupungin nimi on ruotsiksi Åbo
Yhden pisteen vihje: 2011 är staden Europas kulturhuvudstad tillsammans med Estlands huvudstad Tallinn
Kerro arvauksesi tai tietosi kommentoimalla tätä tekstiä nimelläsi tai tunnistettavalla nimimerkillä. Kerro myös millä vihjeellä pääsit jäljille.
Sähköpostitse, postitse tai puhelimitse jätetyt arvaukset hylätään - vain tämän tekstin kommentit hyväksytään.
Kommentit jätettävä viimeistään 23.6.2011 mennessä. Kaikkien kommentoijien kesken arvotaan jotakin.

Vi önskar er alla solig midsommar!


Juhannusvisa on ratkennut (oikea vastaus on Turku!) ja arvonnan voittaja arvottu: Aili Inkelin lippulappu nousi hatusta. Onnea! Kusti polkee ja tuo Aili Inkelille jotakin syntyjään turkulaista.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Päivämatka Berniin

Genèven vähäiset nähtävyydet nähtyämme hyppäsimme junaan ja matkasimme Sveitsin pääkaupunkiin Berniin. Matka-aikaa on vain 1h40min, joka taittuu nopeasti hulppeita maisemia ihallessa. Rata myötäilee Genève-järven rantoja aina Lausanneen saakka, joten siinä riittää silmänruokaa kylliksi.

Bern sijaitsee Sveitsin saksankielisellä alueella ja siellä on noin 123.000 asukasta, siis jotakuinkin Oulun kokoinen kaupunki. Bernin vanha kaupunki on UNESCOn suojelukohde, joten se taitaa olla aika vanha. Bernin sanotaan saaneen nimensä siitä, että joku aatelinen nimesi paikan sen mukaan, minkä eläimen hän oli metsästysreissullaan ensimmäiseksi kohdannut. Ja vastaan oli tullut KARHU (Bär)! Onneksi eka tuttavuus ei ollut vaikkapa villisika, jolloin pääkaupunki olisi nimeltään Wildschwein.

Yksi Bernin nähtävyyksistä on Zytgloggeturm (Zeitglockenturm), jonka astronominen kello soittaa pimputtaa aina neljä minuuttia ennen seuraavan täyden tunnin alkua. Onneksi en asu siinä nurkilla!

Sää on edelleen kesäisen paahteinen, suojapaikoissa taatusti +25C tai jopa enemmän. Siitä huolimatta me teimme rivakan kävelylenkin Aare-joen rantoja aina Bärengrabenille saakka. Luulimme, että siellä on joku monumentti tai jotain, mutta siellä olikin eläviä karhuja. Äitikarhu ja kaksi pikkukarhua nukkua tuuhottivat auringonpaisteessa ja iso uroskarhu makoili laiskanpulskeasti omassa aitauksessaan.

Näin nähtiin Bern ja palattiin takaisin lähtöpisteeseen eli Genèveen.
Sveitsin junaliikenteestä on sanottu, että se toimii minuutin tarkkuudella. Seurasimme aamulla lähtiessämme, että toteutuuko tämä väite ja totesimme, että joku juna lähti 15 sekuntia myöhässä. Aika hyvä suoritus eikä meidän junakaan ollut myöhässä kumpaankaan suuntaan.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Terveisiä keväisen lämpimästä Genevestä

Tämänkertaisen viikonloppulomasemme kohteena on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki Geneve, joka sijaitsee Sveitsin lounaiskolkassa Genevejärven länsipäässä. Sveitsin suurin kaupunki on Zürich. Genevessä on noin 185.000 asukasta ja katukuva näyttää yllättävän tummanpuhuvalle, mistä se sitten johtuneekaan. Harvaa vastaantulijaa voisi kuvitella syntyperäiseksi alppitorven töräyttelijäksi.
Päädyimme Geneveen sen takia, että Markulla on taas ensi viikolla Crans Montanassa (n 2 tunnin ajomatkan päässä Genevestä) kurssi eli saatiin samalla kertaa huvi ja hyöty. Tai minä saan vain leipää ja sirkushuveja - ja palaan Suomeen jo maanantaina.

Keski-Eurooppaa hetkellisesti hellivä lämpöaalto tuntuu myös täällä. Pilvetön taivas, pieni tuulenvire ja asteita noin +20C -voiko parempaa toivoa! Oikeastaan täydellinen kaupunkilomalle. Kevätkukat kukkivat ja ruoho viheriöi, mutta puissa ei ole vielä kunnolla lehtiä. Kaikkea ei voi saada.
Lähdimme puoliltapäivin tutustumaan, mitä Genevellä on tarjota turistille. Kaupungin kuuluisin nähtävyys on Jet d'eau, 140-metrinen suihkulähde, joka ruiskuttaa 500 litraa vettä sekunnissa taivaantuuliin. Vaikuttavan näköinen ilmestys.
Toinen, mutta ei välttämättä yhtä tunnettu, geneveläisten ylpeys on Kukkakello (The Flower Clock, L'Horloge Fleurie), joka symbolisoi sveitsiläistä kelloteollisuutta. Nyt kellosta puuttui tunteja osoittavat numerot - liekö koko hökötys istutettu ihan vastikään, joten se ei ole vielä lopullisessa muodossaan. Tai voihan olla, että tänä vuonna siinä ei olekaan numeroita.
Kävimme myös Pyhän Pietarin katedraalissa toteamassa, että kirkothan ovat kirkkoja. Kävelimme maileittain ja saimme kulumaan, lounas mukaanlukien, kaikkiaan 4½ tuntia ulkosalla.
Katsoimme lähistöltä jo valmiiksi intialaisen ravintolan illallista varten, mutta nyt vietetään vähän siestaa.