maanantai 4. lokakuuta 2010

Howth, Bray ja Stillorgan

Syntymäpäiväni kunniaksi Dublin näytti parhaat puolensa. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötila oli liki kesäinen.

Aamusella sateli onnitteluita niin tekstareina kuin puhelimitsekin. Laulut kajautettiin Temmekseltä ja Kajaanistakin, vaikka Kainuun Carusolla olikin ollut etukäteen hienoista rimakauhua. Mutta niin vaan kajahti "Pienen pieni veturi" ja numerolaulu eetteriin. Kummitustäti on aina otettu moisesta tavasta muistaa.

Hitaan heräilyn ja aamukahvin jälkeen hyppäsin DART-nimiseen junaan, joka ajaa noin tunnin edestakaista reittiä Dublinin kohdalla rannikolla. Otin ensin suunnaksi Howthin kalastajakylän, joka osoittautui kivaksi päivä- ja kävelykohteeksi. Tein siellä reippaan lenkin, jopa niin että hiki irtosi auringonpaisteessa. Pasteerauksen päätteeksi nautin tuplaespresson ja synttärin kunniaksi lasillisen kuivaa valkoviiniä.


Howthista ajoin suoraa keskustan kautta Brayhin, joka sijaitsee etelään Dublinin keskustasta ja on enemmän rantakohde. Sanovat sitä viktoriaaniseksi kyläksi. Se oli kyllä sanan varsinaisessa merkityksessä pittoreski, mutta valitettavasti minua alkoi jo vähän väsyttää enkä oikein jaksanut hakeutua pääkatuja syvemmälle Brayssa.

Irlannin meren rantamaisemat ovat todella kauniit. Turhaan ei sanota, että Irlanti on kaunis maa. Jo tällä hyvin lyhyellä visiitillä, joka oli enemmän kaupungin keskustan kartoitus, vakuutuin kerrotusta.

Paluumatkalla keskustaan otin junassa nokalliset, niin paljon päivän ulkonaolo oli verottanut voimia.

Olin sopinut tuttavaperheen rouvan kanssa treffit hotellin aulaan klo 18. Hän tuli ja houkutteli minut kahdenkeskisen ravintolaruoan sijaan heille kotiin Stillorganiin, joka on Dublinin eteläisiä lähiöitä. Ajoimme heidän pienen pienellä kakkosautolla, jossa minusta tuntui pullalta rusinassa :)
Menomatkalla tsekkasimme niin vanhimman tyttären koulun kuin vanhempien työpaikankin liikuntakeskuksessa (rouva on osteopaatti ja opettaa Alexander-tekniikkaa ja mies on osteopaatti).

Perheen lapset ovat kasvaneet sitten viime näkemän (3 vuotta). Vanhin tytär on kohta 17, perheen ainoa poika 15, seuraava tytär 12 ja kuopus 9 v. Nuorin sanoi viimeksi tavatessamme, että hänestä tulee ísona prinsessa, mutta nyt ammatinvalinta oli muuttunut: valokuvaaja.

Vietin oikein mukavan illan perheen kanssa. Kunniaksi poksautettiin kuohujuomapullo!

2 kommenttia:

Ella ja Timokin kirjoitti...

Tervetuloa jälleen kotimaan kamaralle. Pieni reissu varmaan piristää ja katkasee hieman tätä syksyn harmautta. Ainakin meillä harmaata ja tuulistakin näyttää olevan. Kalastajat lähtevät kalastamaan loppuviikoksi ja samalla aion katsastaa löytyisikö sieltä päin karpaloita. Hyvää syksyn jatkoa molemmille reissaajalle.

Heli kirjoitti...

Kakkuakin olit pulla saanut :) Olipa kivalta kuulostava reissu!