tiistai 9. elokuuta 2016

Loma Toscanassa numero sedici: Casale il Giglio

Vuokrasimme Toscanan loma-asunnon Interhome Suomen kautta jo loppukesällä 2015. En tiedä, miksi juuri tämä tarjolla ollut asunto jäi mieleen. Ehkä kuvaus vastasi toiveitamme: Italia, Toscana, hyvät puitteet, uima-allas, riittävästi tilaa meille itsellemme sekä mahdollisille vieraillemme.
Pääasiassa vuokrasimme asunnon tietenkin omaan käyttöön, mutta koska tulisimme olemaan perillä neljä (4) viikkoa, vierailijatkin olivat tervetulleita. 

Vuokraamamme asunto on paritalon isompi puoli (140 m2 kahdessa kerroksessa). Talo on rakennettu vuonna 2000, rakentamisessa on käytetty samalla paikalla sijainneen maalaistalon rakenteita ja materiaaleja. Samassa pihapiirissä asuu talon omistajaperhe Minutelli.

Casale il Giglio sijaitsee noin viiden minuutin automatkan päässä Monte San Savinon kylän keskustasta. Tai Monte San Savinon vanha osa sijaitsee tietenkin kukkulalla vähän kauempana, mutta palvelut (kauppa, lihakauppa, apteekki, posti) ovat alakylässä.
Talon sijainnista on se etu, että täällä on kuin herrankukkarossa. Suurinta meteliä pitävät pikkulinnut ... tai todennäköisesti järjiltään oleva naapuritalon kukko, joka kiekuu milloin sitä sattuu huvittamaan. Käheäksi on äänensäkin saanut. Sijainti on varmasti katastrofi niille, jotka haluaisivat viettää aikaansa shoppaillen tai kylillä peippaillen, mutta meille tämä on ollut luksusta.
Aamuinen tuoreen leivän haku kyläkaupasta onnistuu 10 minuutissa ja täällä saa kyllä päivänsä kulumaan ilman extrasäätöä.

Meidän asunnon sisääntulopuoli. Ikkunaluukut on pidettävä päivisin visusti kiinni, ettei paahtava helle tunkeudu sisätiloihin ylenmäärin. Vasemmanpuoleinen yläikkuna on master bedroomin vessan ikkuna. Ehkäpä siellä on tuuletustarpeita 😉

Talo takapihalta kuvattuna


Takapihalla on puutarhakalusteet, mutta siellä on niin turkasen kuuma, että istuskelu on mahdollista vasta iltamyöhällä.


Pihagrilli, jossa pitää ensin polttaa puita, että saa hiiliä, joiden päällä voi grillata. Semmoinen tunnin homma ennen kuin voi kuvitellakaan, että pääsee syömään.
On grillattu sisäfilettä, bistecca fiorentinaa ja makkaraa. Hyvin onnistuivat.


Voimistelunurkkaus. Suomesta mukana kulkeneita kahvakuulia neljä kappaletta! Hiki lentää, mutta onneksi on varjossa.


Talon yksi suosituimmista paikoista. Altaan vesi on aamuisin noin 23-asteista ja päivän mittaan lämpenee lähelle +30C! Vedessä ei ole klooria, vaan käytössä on joku ekologinen puhdistussysteemi. Gianluca puhdistaa altaan joka aamu heti talolle tultuaan.


Boccia-kenttä. Boccia on italialaisten petanque.


Tämän pöydän äärestä tulee uusi suomalainen huippupingisparivaljakko.


Puutarhasta saa käyttää vapaasti rosmariinia, salviaa, timjamia ja tilliä.





Keittiö suhteellisen siistinä. Keittiön varustetaso on ylipäätään riittävä, mutta ehkä aterimia ja muita keittiövälineitä voisi olla isompi valikoima. Viinilasitkin ovat kuluneet, mutta eipä tuo ole tahtia haitannut. Muuten löytyy kaasuliesi, sähköuuni, mikro, astianpesukone, jääkaappi, pakastin ja leivänpaahdin. Keittiön viereisessä kodinhoitohuoneessa on pyykinpesukone ja muut vaatehuoltovälineet. Minulle tärkeä silitysrautakin on.
Asunnossa on keskuspölynimaisija.


Oleskelutila, jonka yhteydessä on myös sisääntulo. En ottanut kuvaa sisääntulosta, koska lukijat olisivat luulleet minun kuvanneen (sekaista) kenkäkauppaa.


Master bedroom ja master lukupuuhissa. Liza Marklund näyttää olevan uusintakierroksella.


Master bedroomin buduaari


Kakkosmakuuhuone


Neitojen kammari eli kolmas makkari


Puutarhassa on kauniita kukkia.




Sitten isäntäperheestä, joka todellakin asuu samalla tontilla omassa isossa talossaan. Isäntäperheeseen kuuluu Signor e Signora Minutelli sekä heidän poikansa Gianluca, joka vastaa koko homman pyörittämisestä, mutta asuu 20 min päässä Arezzossa.
Isäntä puhuu hyvää englantia, samoin Gianluca, mutta rouvan sanavarasto on vähäisempi eikä häntä näy muutenkaan pihamaalla samaan tapaan kuin miehiä.
Olen sitä mieltä, että talossa on myös nonna eli isoäiti, koska olen nähnyt isännän taluttavan aina silloin tällöin vanhempaa daamia yläkertaan. Isäntäperheen ikää on vaikea arvioida, mutta sanoisin heidän olevan 65+ ja Gianluca on välillä 35-40.

Isäntäperhe on ÄÄRETTÖMÄN ystävällinen. Tervetulotoivotus oli lämmin ja kaikki esiteltiin perusteellisesti. Mamma oli leiponut meille tervetuliaispiirakankin. 
Gianluca sanoi, että voitte aina huudella hänen nimeään pihalla, niin hän tulee auttamaan. Ja niin hän on toiminut. Tilannut korvalääkärin, opastanut hyviin ravintoloihin, ostanut Moonikaan uuden piuhan, piirtänyt karttoja, juoksuttanut puutarhasta meille ison kopallisen mielettömän makeita luumuja, san marzano-tomaatteja ja kesäkurpitsaa ja ollut aina valmiina auttamaan. Tarvitsin kerran ompelulankaa ja neulan. Opettelin sanakirjan avulla lauseen ja hoin sitä mennessäni isäntäperheen talolle. Ja niin vain Gianluca kiikutti kohta minulle valkoista lankaa ja neulan.
Myös isäntä ja rouva ovat hyvin aurinkoisia. Buon giornot ja buona serat tulevat iloisen vilkutuksen myötä. Tänäkin aamuna, kun lähdimme ennen kahdeksaa leipäostoksille, isäntä vilkutti parvekkeeltaan hyvät huomenet.

Minulla ei ole kuvaa isäntäperheestä ja vaikka olisikin, en julkaisisi sitä täällä. Yksityisyydensuojan takia.

Suosittelemme molemmat Casale il Gigliota kaikille, jotka arvostavat ystävällisyyttä, upeita puitteita ja aurinkoisia kelejä (kesällä). 
Jos kiinnostaa, lähetä sähköpostia. Annamme mielellämme vinkkejä ja suosituksia.

9 kommenttia:

Aili Inkeli kirjoitti...

Fantastinen talo ja ympäristö!! Nyt viimeistään selvisi, miten paljon olette nauttineet olostanne. Vau!
Kahvakuulista tuli mieleen eilinen Suomen tulli -ohjelma, jossa tarkastettiin laivalta tulevien autojen painoja. Olkaahan tarkkana, olisi sääli, jos joutuisitte jättämään kahvakuulat rannalle - tai viinit :)

Helna kirjoitti...

Aili Inkeli, kiitos kommentistasi ja vinkistä. Saattaa olla, että 68 kg kahvakuulia jää tullin käyttöön, jos tulevat puntaroimaan.
Pieteetillä hankittuja viinejä ei niille jätetä.

MUMMI kirjoitti...

Huikea oli talo, kyllä siellä ihminen viihtyy. Talon poika "Giccilio" vai mikä se oli se tuli vanhan isännän kanssa heti tervehtimään ja toivotti tervetulleeksi. Naapuri talon asukkaita ei juuri näkynyt, yhden kerran olivat altaalla yhtä aikaa. Mutta ne kapeat ja mutkaiset tiet, oli auton kääntyvä ratti tarpeen.Ei muuta kuin SUURET KIITOKSET ETTÄ SAIMME KÄYDÄ SIELLÄ.

Unknown kirjoitti...

Viihtyisan nakoinen talo ja ymparisto. Ruokakin vaikuttaa kuvien perusteella olleen hyvaa. Tarkoituksella tama kirjoitus ei ole houno Suomi, vaan jostakin sain nappaimistoon laitettua englaaninkielisen asetuksen ��

Helna kirjoitti...

Kiitos mummi ja Anne kommenteista. Hoono soomi on ymmärrettävää ☺️ ja mummihan se taas räjäytti pankin: GICCILIO!!! Liekö ollut Cicciolina mielessä, kun on muistellut Gianlucan nimeä. Bravissima!

Päivi R kirjoitti...

Ihanan näköistä ja varmasti hieno loma ollut teillä☺ Täällä matkakuume nousee näitä lukiessa👍 nauttikaa!

Anonyymi kirjoitti...

On ollut mielenkiintoista matkustaa teidän kanssanne. Teillähän on ollut hulppeat puitteet ja ihana isäntäperhe ja talonmiespoika.
Toivotamme tervetulleeksi takaisin kotosuomeen.

-matu ja jomppe-

Helna kirjoitti...

Kiitos kommenteista.
Tällä hetkellä (pe-ilta klo 21.25) on vähän haikeutta mielessä. Gianlucakin kävi sanomassa pois lähtiessään, että on tosi kurjaa, kun lähdemme pois. Olemme olleet kuulemma niin hauskoja (???). No, huomenaamulla hän karauttaa vielä Alfa Romeollaan Arezzosta lähettämään meidät matkaan.
Buona notte! Minä lähden nukkumaan. Aamulla on aikainen herätys.

Unknown kirjoitti...

Vai tuumasi Gianluca että hauskoja ☺Teillä on ollut antoisa elämysmatka. Kiitos kun olette jakaneet sen meidän kanssa.