Edellisenä iltana Georg varoitteli meitä Bremenin ja Hampurin välisestä autobahnasta. Se on noin 80 km pitkä pätkä, joka on n 90 %-sesti tietöiden alla. Tie on erittäin vilkkaasti liikennöity ja tietöiden kohdalla vain kaksikaistainen. Yleensä vielä vasen kaista on vain 2 m leveä!
Varoituksen sanat olivat toki paikallaan, mutta onneksemme emme olleet ainakaan pahimmassa ruuhkassa liikkeellä. Toki tarkkana piti olla, koska rekat painavat toisistaan ohi siinä missä pikkuautotkin ja lähtevät tuosta noin vain vilkku päälle ja menoksi!
Tähän mennessä emme olleet nähneet suomalaisia rekkareita kuin yhden kerran Saksassa ja toisen kerran Italiassa. Tällä tieosuudella alkoi sitten jo ollakin suomipoikaa pyrkimässä kohti pohjoista.
Tanska ohitettiin ilman pysähdyksiä samaa reittiä, mitä oli tulomatkalla tultu.
Sen jälkeen ruvettiin mittailemaan karttaa, että mihinkäs asti ajetaan. Jönköping vaikutti olevan liian kaukana eikä Malmö-Landskrona-Helsingborg -akselille voinut jäädä seuraavan päivän takia.
Sovittiin, että katsotaan joku pikkupaikka ja tsekataan josko löytyy majatalo ja onko siellä mahdollisesti tilaa kulkijalle. Markaryd Helsingborgin ja Jönköpingin välimaastossa valikoitui seuraavaksi varikoksemme. Eikä huono paikka ollutkaan.
Stora Hotellet on suositeltava vaihtoehto (2 hh maksoi 795 kurnua inkl frukost). Siisti hotelli, jossa oli kelpo ravintola. Katsoimme syömisen lomassa Hollanti-Uruguay jalkapallo-ottelun. Naapuripöytään saapasteli kolme suomea puhuvaa miestä, jotka kuuluivat olevan urakkahommissa (maalaus) lähistön voimalassa. Eikä tässä kaikki: yksi oli kotoisin Pudasjärveltä, yksi Sodankylästä ja joukon hiljaisin mies Kempeleestä!
Keskiviikkona oli jäljellä viimeiset 480 km, jotka sujahtivat kuin siivillä ja hups! oltiin Tegelvikshamnissa! Takana liki 7200 km ja 24 päivää.
Torstaiaamuna Viking Gabriella rantautui Katajanokalle ja saavuimme kotimaan kamaralle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti