keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Marvão ja Castelo de Vide

Matkan neljäs päivä alkoi Évorasta klo 9.00. Olimme kaikki kuuliaisesti paikalla silloin, kun Minna oli vaatinut. Lähdimme koilliseen kohti Espanjan rajaa ja ajoimme perinteisten alentejolaisten maisemien kautta ensin Estremoziin ja sieltä edelleen Serra de Marvãon vuoristoon.

Ennen Estremozia kuljettajamme Pedro Palma (ensimmäisen päivän jälkeen senhor Rui muuttui käheä-ääniseksi senhor Pedroksi!) pysähtyi tienvarteen niin, että saimme käydä toteamassa autenttisesti kuoritun korkkitammipuun.


Estremoz on pikkukaupunki marmorilouhinta-alueella. Kävimme sekä marmorikaivoksen reunalla kurkkimassa syvyyteen että viereisellä hautausmaalla katsastamassa marmorikaivoksen lopputuotoksia (=hautakiviä).


862 metrin korkeudessa sijaitsee Marvãon pieni linnoitettu kaupunki, josta on vain 20 kilometrin matka Espanjan rajalle.
Marvãossa uhkasin korkean paikan kammoani ja kävelin linnoituksen muurilla, jossa VAIN toisella puolella on muuri eikä toisella puolella ole edes kaidetta! Paikka paikoin muuri ei ollut järin leveä!





Marvãosta siirrymme lounaalle läheiseen Castelo de Viden viehättävään, sanoisinko pittoreskiin kaupunkiin. Lounaan jälkeen kävelimme jyrkkiä katuja Portugalin vanhimpaan säilyneeseen juutalaiseen synagogaan.


Tällä reissulla on kyllä saanut aimoannoksen kirkoista, joten skippasin jo Castelo de Viden katedraalin katsomisen.

Kello oli jo melkein 17.30, kun saavuimme seuraavaan yöpymispaikkaan eli Tomariin, joka on temppeliherrojen paikka. Minna lupasi kertoa meille temppeliherroista huomenna, mutta antoi vinkin, että johonkin herrojen salaseuroihin asia viittaa!!!

3 kommenttia:

Maukku kirjoitti...

Oliko yhtä jännä paikka ku CN-tower Torontossa?
Täällä ei ole liian kuumz tai kuiva.

Aili Inkeli kirjoitti...

Temppeliherrat kuulostavat aina tooosi pahoilta. Pidä pintasi!

Helna kirjoitti...

Maukulle totean, ettei ollut yhtä kauhea paikka kuin CN-Tower, mutta melkein. Ja Aili Inkelille terveisiä, että temppeliherrat pidättäytyivät piilossa. Omaksi parhaakseen :)