Porto Douro-joen rantamilla Portugalissa

Portugalin kiertomatkan viimeinen varsinainen matkapäivä valkeni sankassa sumussa ja varsin koleana.
Emme matkustaneet enää minnekään kauas pois, vaan meillä oli ohjelmaa aamusta myöhäiseen iltapäivään Porton kaupungissa.
Taas saimme mukaamme paikallisoppaan, joilla ei ole ollut muuta virkaa kuin olla mukana. Minna puhuu ja selostaa, paikallisopas vain hymyilee ystävällisesti vieressä.
Aamunaloitus tapahtui paikallisessa kauppakamarin rakennuksessa (Palacio da Bolsa), joka yllätys, yllätys on alunperin ollut luostari, sittemmin pörssi ja nyt kauppakamarin käytössä. Tosi hieno rakennus, jota ei saanut kuvata sisältä. 

Se oli sitten viimeinen luostari, kirkko tai muu hengellinen kohde, jossa tällä matkalla kävin. Nyt on niin paljon rakennus- tai muuta historiallista sulateltavaa, että oksat pois.

Palacio da Bolsan jälkeen laskeuduimme alas värikkään Ribeiran kaupunginosan rantaan. Parhaalla paikalla Douro-joen rantapenkalla on eläväinen Porton vanhin osa, joka on täynnä mutkaisia portaita, kapeita katuja ja kujia sekä kymmenittäin houkuttelevan näköisiä ravintoloita.

Kuvassa ei näy katutason kuvaa Ribeirasta

Lyhyen kävelykierroksen jälkeen hyppäsimme taas Pedron kyytiin ja siirryimme Vila Nova de Gaian puolelle Ferreiran portviinitaloon maistiaisille. Ensin tietenkin kerrottiin vähän Ferreiran talon historiasta ja yleensä portviinin valmistuksesta, mutta lopuksi pääsimme maistamaan sekä valkoista portia että monimuotoisempaa tawnya.

Portviinin tuotanto on säädelty hyvin tarkkaan ja sen nimikin on suojeltu eli portviini nimitystä saa käyttää vain Douron laaksossa Pohjois-Portugalissa valmistetusta portviinistä.

Viinimaistiaisten jälkeen olikin lounasaika. Lounastimme tosi viehättävässä rantaravintolassa. Herkullisten paikallisten alkupalojen ja lohipääruoan jälkeen eteemme kannettiin ravintolan omistajan äidin reseptillä loihdittua suklaakakkua, joka vei kielen mennessään. Mamma ei kuitenkaan suostu kirjoittamaan reseptiä ylös niin, että sen joku saisi!

Päivän päätteeksi teimme jokiristeilyn Dourolla, jonka jälkeen Pedro toi meidät hotelliin valmistautumaan läksäisillalliselle.