Ensimmäisen illan tutustumiskohteena oli siis Notre Dame ja Pariisin Latinalaiskorttelit. Joka paikassa on väkeä kuin muurahaispesässä, mutta sekaan on vielä mahtunut.
Keskiviikon ohjelmassa oli käydä Sacre Coeurissa ja peippailla Montmartrella, joka on ollut ainakin aikanaan taiteilijoiden kotikulmia. Sacre Coeur on katolinen kirkko ja sijaitsee Pariisin korkeimmalla kukkulalla, josta on huikeat näkymät kaupungin ylle. Tosin näkymiä varjostaa sankka saastepilvi! Hieno paikka.
Montmartrella lounastettiin katukuppilassa ja jatkettiin matkaa Punaisen Myllyn (Moulin Rouge) ohitse Pigallelle, joka on ollut aikanaan punaisten lyhtyjen aluetta, mutta sekin bisnes on siirtynyt nyttemmin toisaalle.
Pigallelta hypättiin metroon ja ajettiin Trocadero-aukiolle, josta on erinomainen näkymä Eiffel-tornille. Eiffeliin on aina satojen metrien jonot, joten jätimme lähemmän tutustumisen tällä kertaa.Pariisissa niinkuin kaikissa muissakin suurkaupungeissa turistinähtävyyksien lähistöllä hintataso on kiskurimaista. Noin puolen kilometrin päässä Eiffelistä pullollinen belgialaista Leffe-blondea maksoi 8,90 euroa ja majapaikkamme lähikaupassa saman tuotteen sikspäkki 4,25 euroa!
Torstaille jäi nähtävyyksistä Riemukaari ja Champs Elysees. Meistä on tullut tottuneita Pariisin metron käyttäjiä. Ajamme "omalla" 7-linjalla esim. Chatelet-asemalle ja vaihdamme siellä toiseen linjaan jne. Säästyy jalkoja, muttei hikipisaroita.
Mummilla ja papalla oli toivelistalla shoppailumahdollisuus. Opastimme heidät lounaan jälkeen Printemps- ja Lafayette -tavarataloihin ja piipahdimme itse siksi aikaa verestämään muistoja kahvilaan, jossa kävimme muutama vuosi sitten.
Ehkä shoppailuajankohta ei ollut paras mahdollinen, sillä täällä on alkanut juuri alennusmyynti ja väkeä on PALJON tai oikeammin LIIAN paljon. Muutama t-paita oli kuitenkin tarttunut haaviin.
Torstai-iltana ajoimme vielä Les Halles-alueelle syömään, mutta valitettavasti emme nauttineet siitä kovin paljon, koska ilma on oikeasti aika painostava eikä ravintolavalintakaan nyt oikein napannut.
Menomatkalla kyllä saatiin taas uusi kokemus: metro oli niin täynnä, että Helenasta jäi toinen takajalka ja vasen käsi metron oven väliin. Onneksi kuljettaja kuitenkin avasi ovet niin, että saatiin kaikki raajat samaan vaunuun. Siinä sitten seisottiin papan kanssa mahat vastakkain!
Huomenna taas kohti uusia seikkailuja.
4 kommenttia:
Onneksi Helena säilyi ehjin nahoin.
Eilen illalla ukkonen jyrisi ja vettä tuli kuin saavista, Kaijonharjussa oli salama sytyttänyt saunapalon ,ei ihmis vahinkoja.Lähden tänään "työsiirtolaan",pyöräillen.
TV Aijantekijä
Melkein kateelliseksi tulee, kun työmaalla alv-muutostaistelujen jälkeen kurkkasin matkanne vaiheita. Tännekin luvattu helteitä, ehkä emme kuitenkaan Pariisin tasolle yllä. Tulkaa ehjänä takaisin, kaikki raajat samaan vaunuun, ulkopuolella ei kannata roikottaa edes Pariisissa, vaikka tuulenvire viilentäisikin. terv. Lounastovero Maija
Kyllä metro on suuressa kaupungissa ihan ykkösväline! Olen joskus suunnitellut Tukholman metroverkkoon läpikotaisin tutustumista, mutta ei me nyt ainakaan tänä vuonna olla menossa. Pari päivää siihen varmaan pitäisi varata. Mitähän kaksospojat tykkäis?
Pariisin metro on persiistä. Siellä haiseekin sille itelleen...
Lähetä kommentti