Pekalla oli ajovuoro ja hyvin hän pestinsä hoiteli, vaikkakin räpätystä tuli sekä etu-, keski- että takapenkiltä. Maisemat olivat tällä pätkällä karuja, sijaitseehan Mojaven autiomaa näillä seuduin. Kuvaustaukoja ei ollut, joten lukijat voivat itse googlailla näkymiä netistä.
Ansku näki jossakin kohdin torpedon!, joka osoittautui tarkemmin tarkasteltuna pieneksi TORNADON poikaseksi.
Saavuimme tukahduttavan kuumaan (yli + 40C) Las Vegasiin aikataulun mukaisesti eli seitsemässä tunnissa. Moonika-poloinen tarjosi meille reittiä MGM Grand - kasinohotelliin kohdasta, josta ei pääse kääntymään vasemmalle. Mister Taipale sompaili kunniakierroksen niinkuin vanha tekijä.
Majoittautumisen ja siistiytymisen jälkeen jalkauduimme Stripille töllistelemään pelihelvetin toinen toistaan hulppeampia kasinohotelleja, jotka vetävät uumeniinsa tuhansia hotellihuoneita, kymmeniätuhansia majoittujia, lukemattomat määrät erilaisia ravintoloita ja baareja, luksusliikkeitä, silmän kantamattomiin pelihalleja ym ym.
Ulkona tepastelu sai paidan selkämyksen kastumaan, jonka takia kurvasimme tavan takaa ilmastoituihin sisätiloihin kuivattelemaan ja jäähdyttelemään. Reilussa parissa tunnissa ehdimme katsastaa vain Stripin alkupään, mutta kyllä siinäkin on meille maalaisille ihmettelemistä.
Sikspäkki on maukkaan ruuan ja hyvän viinin ystävistä koostuva joukkio, joka ei jätä koskaan lautaselleen mitään! Se alkaa jo näkyä keskivartalon paikkeilla, mutta silti meillä kaikilla on sixpack siellä jossain...
Markku moitti, että olen pessyt hänen pellehermannishortsit liian kuumassa, koska ne ovat kutistuneet. Antsakin harmitteli ottaneensa liian pienet housut mukaan ja Pekka tavoittelee uutta ennätystä painon suhteen. Ennätys syntynee. Minun matkalaukkuun on pakattu makkarapaitoja - katsokaa vaikka kuvista!
Varasimme pöydän brasilialaisravintolasta "Fogo de Chão".
Kävimme samanlaisessa paikassa Johannan ja Antin kanssa 2009 Philadelpihiassa edellisellä roadtripillä. Totesimme sen silloin erinomaiseksi ruokansa suhteen ja omaleimaiseksi toimintatapansa takia, joten pakkohan nälkäisen Sikspäkin oli päästä aktivoimaan parasympaattinen hermosto sinne.
Fogo de Chãon illallinen koostuu salaattibuffetista ja monenmoisista lihoista, joita tarjoillaan itse kullekin sitä mukaa kuin haluaa. Ruokailija ilmaisee lihanhimonsa kääntämällä pöydällä olevaa lappua: jos haluaa lihaa, on käännettävä vihreä puoli ylöspäin ja punainen on STOP niinkuin liikennevaloissa.
Tarjolla on nautaa (sisä- ja ulkofilettä, kuvetta, välikyljystä) lammasta, broileria, possusta mm. ribsejä sekä jotakin lihamakkaroita.
Hohhoijaa. Syödä saa niin kauan kuin napa vetää ja vetihän se. Väsymykseen asti.
3 kommenttia:
No siellä olisi pelihimoisille hommaa, jos vain pörssi kestää. Tulkaa äkkiä pois sieltä, muuten ette kohta sovi enää autoon ,jos vielä olette siellä hyvän ruuan äärellä. No lomalla saa myös syödä. Ei muuta kuin hyvää matkaa LA:iin eikö se liene teidän seuraava etappi.
edellinen kirjoitus oli mummilta, mutta sormi oli nopeampi kuin ajatus
Amerikkalaisille hyvvää itsenäisyyspäivää täältä!! Obamacare meni joku aika sitten läpi senaatissa eli vielä se hyvinvointi sinnekin saapuu kaikille.
Kadonneet sixpackit ehtii kaivaa esille mahanahan alta ensi talvena. Nauttikaa hyvällä omallatunnolla!!
Lähetä kommentti