torstai 4. kesäkuuta 2009

Lyhyt siirtymä Pennsylvaniaan

Torstaina 4.6. oli lyhyt ajomatka Washingtonista Phildelphiaan - kilometreissä noin 220 km. Ajassa meillä meni noin kolme tuntia, koska pysähdyimme pizzalounaalle Jobbatownessa.
Koko matka oli moottoritietä ja kaistoja 2-5 - kaistanvaihto on kivaa hommaa! Täällä annetaan tietä, siitä ei tarvitse murehtia niin kauan kuin muistaa laittaa vilkun ajoissa haluamaansa suuntaan.
Lähdimme Washington DC:stä, ajoimme Marylandin ja Delawaren kautta Pennsylvaniaan. Tällä hetkellä plakkarissa on kaikkiaan 16 osavaltiota ja DC ja vielä ainakin Massachussetts on jäljellä, mahdollisesti myös New York (itse NY:iin EI mennä -älkää peljätkö!), New Jersey ja jopa Connecticut. Mene ja tiedä, minne mennään lauantaina.

Philadelphiaan saapuminen oli näyttävä, mutta todella helppo. Upeita, tosi korkealla kulkevia siltoja. Namikaattori kertoo, että pysy nyt sillä kaistalla millä olet äläkä lähde poikkoilemaan mihinkään. Namikaattorin lisäksi autossa on AINA kuski, apukuski ja kaksi cheerleaderia. Ole siinä siiten jonakin!

Sää on sateinen ja kolea, lämpötila max +20C. Tässä elvytään ja odotellaan Stevenin tapaamista.

Hyvää Puolustusvoimain lippujuhlan päivää Suomeen!

1 kommentti:

Sari ja Rokku kirjoitti...

Koleasta Suomesta kirjoitellaan.

On erittäin rentouttavaa ja mukavaa lukea reissun etenemisestä sekä nauttia oivallisista tilannekuvauksista. M. "Ajokortti Korkort" T. on kyllä ehdottomasti paras!!!!

Tänään vanha, perinteinen Ameriikka on tullut lähemmäksi Suomea kuin, en tiedä voinko sanoa koskaan aikaisemmin, mutta pitkään aikaan kuitenkin. Itse Istuvan Härän, Sitting Bullin jälkeläinen Ernie LaPointe on Suomessa kertomassa isoisoisästään ja intiaanien elintavoista noin muutenkin. Tomahawkeja ei TVssä näytetty.

Perinteikästä on sekin, että huomenna lauantaina käynnistyy jokakesäinen viikonloppumatkamme kohti toivottavasti aurinkoista Naantalia ja Muumimaailmaa. Mun ja Rokkun vierailukiintiö Muumisaaressa on tullut täyteen jo joitan kesiä sitten. Meillä matka pysähtyy, reilusti ennen saaren portteja, saksalaistyyppiseen litran vetoiseen juoma-astiaan rantaravintolan terassilla. Emme kuitenkaan näe tuhtia saksalaisnaista kantamassa tusinaa tuoppeja, itsepalvelu on päivän sana. Tiskillä vaikutelma on, että vähäpukeinen nuori tyttö valuu oluen myötä alaspäin..
Sisko perheineen puolestaan tuntuu viihtyvän saaressa kerrasta toiseen. Hyvä niin.

Kitjoittelemisiin ja kuulemisiin!! ;))