Hikinen historiakierros Berliinissä

Viimeinen kokonainen päivä Berliinissä alkoi taas totuttuun tapaan paahtavissa merkeissä, vaikka säätiedotus oli luvannut torstaille ukkosta ja sen mukana (ehkä) viileämpää keliä.
Olimme varanneet torstain museoille vesisateen toivossa, mutta liikkeelle oli lähdettävä, vaikka paita kastui jo talon sisäpihalla!!!

Ensimmäinen kohteemme oli Stasi Museum, jonka löytäminen vaati poikkeamista pienessä kahvilassa vastapäätä museoa. Tuli mieleen, että ehkä museon tai Stasin ajatus oli olla huomaamaton!!!

Neukkulainen vaikutelma vai kuinka?

Oli kyllä ahdistavaa lukea kaikkia niitä juttuja, mitä siellä oli dokumentoitu. On se ollut ihan hullua. Ja kaikki rekvisiitta, se on enemmän kuin 70-luvulta. Suomessakin oli silloin sellainen sisustustrendi. Yök, en syö!

Berliinissä on tosiaan vallinnut tosi helteinen sää, joka ei ole päästänyt meitä pälkähästä julkisessa liikenteessäkään, vaan hiki on virrannut estoitta. Rullallinen talouspaperia per päivä olisi ollut kova sana!!!

Seuraavana kohteena oli Jüdisches Museum, mutta sitä ennen nautimme pussikaljat paikallisessa puistossa. Olipa muuten halpaa: 0,59 euroa per ½ litran tölkki!

Kumpi pitää kumpaa pystyssä? Helna vai puu?

Juutalainen museo oli kokemus sinänsä, mutta ei missään tapauksessa yhteenveto juutalaisten kokemuksista esimerkiksi II maailmansodan ajalta. Niistä on dokumentaatioita vaikkapa keskitysleiripaikoilla. Onneksi museossa oli ilmastointi, joka on sinällään aika toisarvoinen juttu.

Viimeinen historiallinen kohde oli Checkpoint Charlie, joka sijaitsee liittoutuneiden entisen rajaylityspaikan kohdalla. Itse museo on tosi ahdas paikka, mutta siellä on esitetty havainnollisesti tavat, joilla itäsakut yrittivät paeta länteen. Helena on käynyt siellä aiemmin, joten hän jäi viereiseen Starbucksiin kahville ja pojat kävivät pikavisiitillä museossa.
Siinä odotellessa kadulla pärisi Trabant-safarin autoja, joista jäi leijumaan mopomainen katku kadulle.

Trabant-safarin autoja

Kuvaa otettaessa yksi "sotilaista" pyllisti perseensä - olisi kai pitänyt maksaa kuvaamisesta!!!

Ennen kotimatkaa ajelimme vielä U-Bahnilla Wittenbergerplatzille ja KaDeWelle. Markus osti pari paitaa ja me Iittalan vaaleansininen Kartio-vesikannu "tuliaiseksi" Danziger Strassen asunnolle. Myyjänä toimi Heikki-merkkinen suomalainen mies.
Päivän päätteeksi pojat nauttivat snacksit Konnopke's Imbissillä - Berliinin legendaarisimmalla currywurstpaikalla.

Ja päivän kruunasi ukkonen. Ulkolämpötila kirjoitushetkellä (klo 23.22)  +20,1C.