Arizonasta Coloradoon

Perjantaiaamuna oli aikainen herätys, koska tiedossa oli pitkähkö ajomatka. Eka pysähdys oli Four Cornersissa eli paikassa, jossa neljä osavaltiota (Arizona, Utah, Colorado ja New Mexico) ovat nurkittain. Siellä oli mahdollista seistä/maata/olla miten haluaa kaikkien osavaltioiden alueella yhtäaikaa. Veljesblogissa on tietysti naurettavin versio tästä seisakkeesta. Tässä vain tällainen puolivallaton malli.


Matka jatkui Kalliovuorten maisemissa kohti Durangoa, joka on viehättävä pieni kaupunki, jossa on vielä viehättävämpi vanha kaupunki. Lounastimme siellä. Colorado on kuuluisa pienpanimoistaan ja niitä on tietenkin myös Durangossa. Pojat nauttivat olutta ja Johanna alkoholintonta Rootbeeriä, joka maistui ihan yskänlääkkeelle. Kuskille tarjoiltiin vain kokista.


Durangon jälkeen maisemat vaihtuivat karuista ja kivisistä jylhiin ja metsäisiin vuoristomaisemiin. Todella upeaa silmänruokaa. Tie kiemurteli aina vaan ylemmäs ja ylemmäs ja vuorten varjoisilla puolilla oli vielä lunta eikä puissa ollut kunnolla lehtiä. Jotensakin alppimaisemat, mutta silti vaikuttavammat. Korkeimillaan käytiin kolmessa kilometrissä.
Majoituimme South Fork -nimiseen kylään, joka on pienempi kuin Vuolijoki tai Temmes. Majapaikan ystävällinen herramies kertoi, että sille alueelle tulee ensimmäisenä lumi ja myös kestää pisimpään. Nyt oli kuulemma sesonkien välinen aika, jolloin heillä on vieraana vain helsinkiläisiä!!! Se pitikin paikkansa.

Illastimme paikallisessa Hungry Loggerissa, jossa meille sattui tarjoilijaksi harjoittelijatyttönen, joka päätyönä oli käydä pyytelemässä anteeksi kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä.

Amerikkalaisilla on erinomainen tapa kaivaa esille vieraan alkuperä. Kuten jo aiemmin on tullut kerrottua, niin palveluasenne on täällä paikallaan. Liekö tippien tai muun toivossa, mutta kyllä muistavat käydä kyselemässä, että miten menee ja onko kaikki hyvin ja maistuuko ruoka ja vielä paremmaksi varmuudeksi, että onhan kaikki varmasti reilassa. Jossakin vaiheessa sitten - viimeistään juuri ennen poistumista - kysytään, että mistäs se tämä seurue oikeastaan onkaan kotoisin? Heittävät tekosyyksi, että tuo murre kuulostaa niin ihmeelliselle tai muuta läpinäkyvää.

Yhdestäkään lounas-, kahvi- tai muusta paikasta ei olla päästy ulos tekemättä selkoa sukujuurista. Yleensä siihen liittyy myös taivastelua siitä, että tehdään tällaista matkaa ja että ollaan niin kaukana kotoa. Parasta oli Hungry Loggerin tarjoilijan veikkaus Suomen sijainnista: Uudessa Seelannissa!
Yhdellä kertaa koko lounaskuppila hiljeni kuulemaan vastaustamme, kun omistajarouva oli heittänyt kysymyksen "where are you guys from?" ilmaan. Melkein kädestä pitäen kiiteltiin, että kävimme syömässä hänen kuppilassaan.

Seuraavaksi siirryimme Kansasiin.